

Uskontotieteen dosentti ja Inkoon evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoherran Tom Sjöblomin mukaan monilla on väärää tietoa halloween-juhlasta.
Sana halloween tulee englanninkielisestä juhlapäivän nimestä All Hallows Eve, joka merkitsee suomeksi pyhäinpäivän aattoa. Se edelsi varsinaista pyhäinpäivää.
Sjöblomin mukaan moni pitää pyhäinpäivää ja halloweenia eri juhlana, vaikka kyseessä on sama juhla.
”Ruotsin kuningas katsoi 1700-luvulla, että kansalaisilla on liian paljon pyhä- eli vapaapäiviä. Ne häiritsivät työn tekemistä. Kuningas siirsi pyhäinpäivän vieton marraskuun 1. päivästä marraskuun ensimmäiseksi sunnuntaiksi. Tämän seurauksena Ruotsi-Suomessa alettiin viettää pyhäinpäivää eri aikaan kuin muualla Euroopassa.”
Halloween on Suomessa nykyisin eri juhla kuin pyhäinpäivä.

Pyhäinpäivän ja siten myös halloweenin edeltäjä on saattanut olla kelttiläinen samain-juhla, jota vietettiin jo keskiajalla Englannissa ja Irlannissa kesäkauden lopun kunniaksi.
Juhlaan liittyi uskomus, että henget ja sielut liikkuivat silloin ihmisten keskuudessa.
”Köyhät katolilaiset kiersivät ovelta ovelle pyytämässä leipää talosta ja tuomassa samalla siunausta taloon. He olivat pukeutuneet kuolemasta muistuttaviin asuihin. Tästä tulee karkki vai kepponen- perinne.”

Sjöblomin mukaan halloweeniin kohdistuva kritiikki johtuu siitä, että protestanttiset teologit ovat pitäneet perinteitä pakanallisina eikä niitä löydy Raamatusta.
”Halloween-perinteet ovat syntyneet pitkälti katolisen kansan keskuudessa, eivät kirkon oppineiden piirissä.”
Osa ihmisistä vierastaa halloweenia myös siitä syystä, ettei kuolemaa ei nähdä juurikaan yhteiskunnassamme.
”Ennen vanhaan ihmiset kuolivat kotonaan, mutta nykyään kuollaan lähinnä sairaaloissa ja laitoksissa. Lapsiakaan ei aina viedä hautajaisiin tai ainakaan oteta katsomaan kuollutta läheistä. Siksi kuolemaa muistuttavat asut voivat herättää ihmisissä vaikeita reaktioita”, Sjöblom sanoo.
”Halloween-perinteet ovat syntyneet pitkälti katolisen kansan keskuudessa, eivät kirkon oppineiden piirissä.”