”Suomessa oltu liian naiiveja tietojen julkistamisessa” ‒ uudet ohjeet tulossa
Kuntien vastuulla on seuloa netistä pois tietoa, jonka perusteella jokin taho voisi vaarantaa yhteiskunnan arkitoimintaa. Systemaattista seurantaa ei ole käytössä.Tilaajalle
Pohjavesialueet ja vedenottamot ovat osa Suomen tärkeää infrastruktuuria. Kuva: Antti Kantola, Kimmo HaimiValtioneuvoston asettama työryhmä arvioi parhaillaan uudelleen kriittisen infrastruktuurin tietojen avointa jakamista. Näihin kuuluvat muun muassa sähköntuotanto ja -jakelu, kaasunjakelu, vesihuolto sekä juna- ja lentoliikenne.
Työryhmän on tarkoitus julkaista loppukevään aikana uusia ohjeita paikkatiedon hallinnasta.
”Sen pohjalta kriittisen infratiedon jakamista arvioidaan uusiksi. Tärkeintä on, että pystytään tunnistamaan turvallisuuden kannalta oleelliset kohteet ja että niille on olemassa salaamisperusteet.”
Korhosen mukaan työryhmä seuloo sitä, mikä yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittinen tieto on oleellista salata ja mikä ei.
Viranomaiset voivat tälläkin hetkellä toimia nopeasti hallussaan olevan avoimen tiedon jakamisen estämiseksi, mikäli katsovat sen tarpeelliseksi. Jokainen kriittinen toimija vastaa itse oman tietonsa suojaamisesta.
Minkälainen tilanne valmiussuunnitelmien julkisuuden osalta nyt vallitsee kunnissa, Kuntaliiton Yhdyskunta- ja ympäristöyksikön kehittämispäällikkö Ari Korhonen?
”Tilanne on selkeästi aiempaa parempi. Se, mikä on katsottu salassa pidettäväksi, on poistettu. Muutenkin verkossa jaettavan materiaalin suhteen ollaan nyt tarkempia”, Korhonen kommentoi.
MT uutisoi jo vuonna 2023, että salassa pidettäväksi tarkoitettuja valmiussuunnitelmia oli laajalti saatavilla verkossa.
Kuntaliiton haaviin ei Korhosen mukaan poistettavia kohteita ole viime aikoina tarttunut.
Seulontaa ei kuitenkaan tehdä systemaattisesti.
”Kuntaliitto ei valvo kuntia, mutta teemme aktiivisesti kuntien neuvontaa myös varautumiseen liittyvissä asioissa. Valmiussuunnittelussa viime aikoina kaikista eniten on ollut esillä infrastruktuurin suojaamiskysymys.”
Korkein hallinto-oikeus antoi viime vuonna ennakkopäätöksen siitä, että esimerkiksi vedenottamoiden kaivojen ja putkien paikat ovat salassa pidettävää tietoa.
Päätös tukee Korhosen mukaan sitä, että tietyt vesi- ja lämpöhuollon sekä sähköverkon kohteet osana isompaa infrastruktuuria voidaan pitää salassa.
”Varmasti myös kaikkien ihmisten kannattaa harkita sitä, millaista kuvamateriaalia infrakohteista julkaisee esimerkiksi netissä.”
”Meidän on pidettävä kiinni oikeusvaltioperiaatteista, joista yksi tärkeä on avoimuus.”
Julkinen ja salattava tieto on voitava erottaa toisistaan.
”Julkisella tiedolla on myös oma arvonsa. Meidän on pidettävä kiinni oikeusvaltioperiaatteista, joista yksi tärkeä on avoimuus. Suomessa julkisuusperiaate on kirjattu perustuslakiin.”
Muuttunut turvallisuustilanne vaikuttaa siihen, että paikkatietoa on syytä salata.
”Esimerkiksi vesihuollosta kaikki tieto ei ole salassa pidettävää.” Korhonen sanoo tällaisiksi ilmakuvista selvästi näkyviä kohteita. Niitä on vaikeata enää täysin salata millään keinoin.
Kriittiset paikkatiedot sen sijaan ovat salattavia. ”Kaivot ja vedenottamoiden putkilinjat voivat olla sellaisia joidenkin muiden rakennelmien ohella.”
”Jos kysytään, onko kansalaisen tarpeellista tietää vedenottamon vesiputken sijaintia, niin ei varmaankaan sellaiselle tiedolle ole juuri kenelläkään oikeaa tarvetta.”
Korhosen käsitys on, että vesivarannoista on perinteisesti ollut aika laajalti julkisesti olemassa olevaa tietoa.
”Ehkä kuitenkin on niin, että pohjavesiesiintymien pilaaminen ei ole aivan niin helppoa kuin miltä se jännityskirjallisuuden perustella saattaa vaikuttaa.”
Vastaavaa ole tiedossa Ukrainastakaan, ja miksi valloittaja pyrkisi tuhoamaan elämisen edellytykset valloittamaltaan alueelta, Korhonen kysyy.
”Suomessa on oltu liian naiiveja ja hyväuskoisia tietojen julkistamisessa.”
Kurikassa valmistellaan lähivuosille pohjaveden siirtämistä 80 kilometrin päähän Vaasaan.
Hanke on ympäristövaikutusten arvioinnin (yva) takia osaksi julkinen, mutta kriittinen ja täysin uusi paikkatieto pidetään poissa verkosta.
Kurikan Vesihuolto oy:n toimitusjohtajan Juha Kotirannan mukaan ”Suomessa on oltu liian naiiveja ja hyväuskoisia tietojen julkistamisessa”.
”Onneksi tähän on herätty nykyisen maailmantilanteen vuoksi. Yksityiskohtaista dataa ei olisi koskaan pitänytkään laittaa julki. Näiden asioiden suhteen tulisi olla hyvin varovainen”, Kotiranta huomauttaa.
Kuntaliitto ei ota kantaa yksittäisten hankkeiden toteutuksiin.
Viimeisen vuoden aikana uutena ilmiönä ovat tulleet Itämeren kaapelirikot ja Venäjän varjolaivasto.
Kemikaaleja ja öljyä ylilasteina kuljettavat alukset ovat riski kuntien kannalta. Mahdollisen öljyvahingon jälkitorjunta kuuluu maanomistajille, joiden rantaan saaste kertyy.
”Positiivista on se, että kunnat haluavat käydä myös näitä tilanteita ja valmiuslakia entistä syvällisemmin läpi”, Kuntaliiton Ari Korhonen päättää.
- Osaston luetuimmat
