Kun ilmalaiva lensi elokuussa Joensuun yläpuolella, sosiaalinen media täyttyi siitä otetuista kuvista. ”Kukaan ei silloin katsonut alas- vaan ylöspäin”, Jiri Jormakka sanoo. Kuva: Jarno ArtikaJoensuuVideo: Ilmalaiva ui taivaalla kuin valtava muikku – kameroin varustettu alus havaitsee kirjanpainajatuhot ja liian märät pellot
Joensuulainen yritys aikoo tulevaisuudessa kuvata koko Suomen ilmasta käsin kerran vuodessa.TilaajalleEnsin puunlatvojen takana kimaltaa jotain aivan pientä. Hetki hetkeltä piste muuttuu suuremmaksi. Onko se avaruusalus tai vieraan vallan lentohärveli?
Kun noin kaksitoistametrinen ilmalaiva ehtii kohdalle, on selvää, että sillä ei ole pahat mielessä. Jättimäiseltä foliopallolta näyttävä alus ui ilmassa rauhallisesti vain pienen hurinan säestämänä. Kiiltävine kylkineen se näyttää taivaalla uiskentelevalta muikulta.
”Ilmalaiva herättää ihmetystä, mutta monet luonnehtivat sitä ystävällismieliseksi, koska se kelluu eikä lennä. Siellä se vain lilluksii”, sanoo Jiri Jormakka.
Jormakka työskentelee operatiivisena johtajana Kelluu oy:ssä, joka valmistaa ilmalaivoja Joensuussa. Ilmalaivat kantavat mukanaan kameroita ja sensoreita, joilla voidaan kerätä maastosta monenlaista tietoa.
”Jouni mietti, olisiko ratkaisua, jossa voidaan olla lähellä kohdetta kuten dronet, mutta ilmassa koko ajan kuten satelliitit.” Jiri Jormakka.
Jouni Lintu (vas.) ja Jiri Jormakka perustivat yrityksen vuonna 2018. Liikeidea löytyi menneisyydestä: jo sata vuotta sitten ilmalaivat lensivät maapallon ympäri, joten miksipä niitä ei voisi hyödyntää nyt maastokartoituksissa. Kuva: Jarno ArtikaIdean ilmalaivojen hyödyntämisestä maastokuvauksissa keksi Kelluun toinen perustaja Jouni Lintu vuonna 2016, kun dronet alkoivat yleistyä.
Lentokoneisiin ja satelliitteihin verrattuna dronet ovat edullisia, pilvet eivät haittaa lentoa ja niillä kerätty data on tarkkaa.
Droneissa on kuitenkin muutamia huonoja puolia. Ne tarvitsevat ohjaajan lähelleen ja niiden lentoaika on rajallinen. Lisäksi pakkanen syö akkujen kestoa.
”Jouni mietti, olisiko ratkaisua, jossa voidaan olla lähellä kohdetta kuten dronet, mutta ilmassa koko ajan kuten satelliitit”, Jormakka sanoo.
Ratkaisu oli ilmalaiva. Kelluun vedyllä täytetty alus on ilmaa kevyempi eli energiaa kuluu vain ohjaamiseen käytettävään potkuriin, joka toimii kuin sukellusveneessä. Sekin käy vedyllä eli päästöt ovat puhdasta vettä.
Ilmalaiva kulkee etukäteen piirretyn lentosuunnitelman mukaan, mutta sen matkaa valvoo koko ajan etänä tehtävän vastuuhenkilö. Joensuun yllä leijailevaa alusta valvotaan Pirkkalasta käsin.
Ilmalaivaa enemmän Jormakkaa kiinnostavat kuitenkin sen alapohjaan kiinnitetyt kamerat ja sensorit. Niiden keräämää dataa ja siitä tehtyjä analyysejä Kelluu myy.
”Data on niin tarkkaa, että voimme muuttaa maiseman just eikä melkein digitaaliseen muotoon.”
Jormakan mukaan vedyn räjähtämistä tai syttymistä ei tarvitse pelätä, sillä ilmalaivassa käytetään puhdasta vetyä.
Joensuun maa-asemalla tai ilmalaivatehtaassa ei saa kuvata, sillä monet tarvikkeet on suunniteltu itse.
Ilmalaivoja säilytetään tavallisissa, kaksitoistametrisissä merikonteissa. Aluksen lähtövalmisteluihin riittää yksi työntekijä.
Tehtaan suurella työpöydällä makaa pitkä, hopeinen kuori. Se näyttää tyhjentyneeltä foliopallolta ja sormissa se myös tuntuu siltä. Kun kuori täytetään, se pysyy muodossa ylipaineen avulla.
Jormakan mukaan vedyn räjähtämistä tai syttymistä ei tarvitse pelätä, sillä ilmalaivassa käytetään puhdasta vetyä. Vain vedyn ja hapen sekoitus voi räjähtää.
”Jos siihen osuisi jokin terävä ilmassa ja kuori menisi rikki, alus ei tipahda kuin kivi vaan meillä olisi aikaa reagoida. Reiästä vapautuisi nostekaasua, mutta koska se on paljon happea kevyempää, vety nousee patsaana ylöspäin ja häviää ilmaan.”
”Tekoälyn avulla datasta voidaan selvittää, mitä toimenpiteitä täytyy tehdä, että metsälle asetetut tavoitteet toteutuvat.” Jiri Jormakka
Jiri Jormakka katsoo Kolin yläpuolella lentäneen ilmalaivan gridiä eli lentoreittiä. Kun alus lenttää metsän yli edestakaisin, saadaan esimerkiksi tieto jokaisen puun sijainnista sentin tarkkuudella. Kuva: Jarno ArtikaTällä hetkellä Kelluu kuvaa esimerkiksi sähkölinjoja ja tekee metsäkartoituksia. Monenlaisia sovellusmahdollisuuksia on.
Tavoitteena on vaikkapa tunnistaa kirjanpainajan valloittamat puut ennen kuin ne kuolevat pystyyn.
”Sen ansiosta tietyt puut saadaan metsästä pois, mikä johtaa toivottavasti siihen, että mönkijäisen elo siinä metsässä päättyy.”
Metsässä voitaisiin myös tehdä eläinkartoitusta lämpökameroiden ja lumessa näkyvien jalanjälkien avulla.
Kelluu haluaisi kuvata koko Suomen sentti per pikseli -tarkkuudella kerran vuodessa. Siihen tarvittaisiin 35–40 ilmalaivaa. Unelma voi Jormakan mukaan olla totta alle kahdessa vuodessa.
Jormakka vertaa tavoitetta Kansalliseen ilmakuvausohjelmaan, joka tehdään viiden vuoden sykleissä.
”Mutta se on vain arvio, meillä on faktaa. Saamme jokaisen puun sijainnin sentin tarkkuudella, puun korkeuden ja rungon paksuuden sekä lajitunnistuksen. Tekoälyn avulla datasta voidaan selvittää, mitä toimenpiteitä täytyy tehdä, että metsälle asetetut tavoitteet toteutuvat.”
Jormakan mukaan yritys haluaa päästä kuvaamaan myös peltoja. Ilmalaivoilla voitaisiin esimerkiksi tutkia maan kosteuspitoisuuden vaihtelua ja havaita alueita, joilla kasvit kuolevat.
”Agripuoli on kriittistä infraa siinä missä muukin. Jos se sakkaa, se vaikuttaa moneen ihmiseen. Olemme mielellämme mukana pitämässä ketjun kunnossa.”
Linnut eivät ole Jiri Jormakan mukaan olleet kiinnostuneet ilmalaivoista, joten yhteentörmäyksiltä on vältytty. Hopeisena hohtava kuori enemmän karkottaa kuin kiinnostaa lintuja. Kuva: Jarno ArtikaKelluu oy
Joensuulainen, vuonna 2018 perustettu yritys, joka valmistaa ilmalaivoja ja kerää niillä dataa maastosta.
Tällä hetkellä operatiivisessa käytössä on alle kymmenen alusta ja kolme maa-asemaa. Lisää rakennetaan koko ajan, ja Ruotsiin perustetaan ensimmäinen maa-asema talvella.
Eräs yrityksen asiakkaista on Terrafame. Lisäksi ilma-alukset ovat kuvanneet paljon metsää ja tehneet kaupungeille aluekartoituksia.
Ilmalaivat voivat olla ilmassa jopa 12 tai hyvällä säällä 16 tuntia. Niiden hyötykuorma on useamman kilon verran, talvella noste on kesää suurempi.
Ilmalaiva voi lentää sateella, kunhan vettä ei kerry sen päälle liikaa. Pakkasraja on -25 astetta. Aluksella ei lennetä ukkosella tai jos tuulennopeus on lentopinnoilla jatkuvasti yli 10 km/h.
Kelluulla on liki 30 työntekijää ja tulevan vuoden aikana suunnitelmissa on aggressiivinen kasvu.
- Osaston luetuimmat
