Suomeen liikkuu paljon rahtia meriteitse. Siksi on tärkeää, että laivat pääsevät satamiin vuoden ympäri. Jäänmurtajat takaavat toimitusten sujuvuuden. Jäänmurtajat Kontio (vas.) ja Otso laiturissa Helsingin Katajanokalla. Kuva: Kari Salonen
Jää murrettu! Suomen telakoilla iloitaan sopimuksesta, jonka toivotaan viimein raivaavan jäänmurtajille väylän Pohjois-Amerikkaan
Suomi on jäänmurtamisen suurvalta. Kotimainen osaaminen sai uutta nostetta Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa solmitusta sopimuksesta.Tilaajalle
Suomi on maailman kärkeä jäänmurtajien suunnittelussa ja rakentamisessa. Tuore yhteistyösopimus Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa avaa alalle uusia mahdollisuuksia viedä osaamistaan ja mahdollisesti jopa kokonaisia aluksia. Kuvassa jäänmurtajat Polaris (vas.), Sisu ja Urho. Kuva: Kari SalonenSuomalaisilla telakoilla on korkeat odotukset tuoreelta sopimukselta, jolla tiivistetään Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan välistä jäänmurtajayhteistyötä.
Helsingin telakan omistavan Davien yhteiskuntasuhdejohtaja Antti Leino huomauttaa, että Suomesta ei ole koskaan myyty jäänmurtajia Pohjois-Amerikkaan.
”Nyt toiveena on, että ovi tällaisille kaupoille aukeaa.”
Suomi, Yhdysvallat ja Kanada allekirjoittivat marraskuussa kolmenvälisen yhteisymmärryspöytäkirjan Ice pactin, jonka on tarkoitus syventää maiden suhteita jäänmurtajien suunnittelussa ja rakentamisessa.
Pitkään neuvoteltu asiakirja harppasi eteenpäin Suomen liityttyä Natoon.
Heinäkuussa Washingtonin Nato-huippukokoukseen osallistunut presidentti Alexander Stubb sanoi, että sopimuksen eteneminen ei olisi ollut mahdollista ilman Suomen jäsenyyttä.
”Iso kiitos heille, jotka ovat vuosia ja vuosikymmeniä asiaa Washingtonissa edistäneet.” Mika Nieminen
Vaikka sopimus on kolmenvälinen, ei suomalaisten jäänmurtajatoimitusten tarvitse rajoittua vain Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.
”Ehdottomasti tavoitteena olisi laajentaa yhteistyötä niin, että Suomi voisi toimittaa aluksia käytännössä kaikkialle läntiseen maailmaan, missä jäänmurtajia tarvitaan”, Antti Leino sanoo.
Hän toivoo, että sopimus voisi hyödyttää kaikkia suomalaisia telakoita, jotka jäänmurtajia rakentavat. Leino korostaa, että Suomen kokoisessa maassa yhteistyö alan yritysten välillä on tärkeää.
Rauman telakan toimitusjohtaja Mika Nieminen huomauttaa, että Suomessa telakat ovat erikoistuneita ja kaikilla on omat ydinosaamisalueensa.
Raumalla on esimerkiksi korkean tason teräsosaamista, joka on jäänmurtajien valmistuksessa oleellista. Niemisen mukaan osaamisen hajauttaminen on Suomessa vahvuus, joka tukee myös laivanrakennuksen alihankkijoita.
Hän katsoo, että yhteistyösopimus Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa on suuri tunnustus Suomen koko meriteollisuudelle. Sopimuksen eteen on tehty pitkäjänteistä työtä.
”Iso kiitos heille, jotka ovat vuosia ja vuosikymmeniä asiaa Washingtonissa edistäneet”, Nieminen sanoo.
”Jääluokkaan kuuluvia laivoja rakennetaan muitakin, kuin pelkkiä jäänmurtajia.” Mika Nieminen
Etenkin Rauman ja Helsingin telakoilla on valmiutta jäänmurtajien rakentamiseen. Viimeisin Suomessa valmistunut jäänmurtaja Polaris tehtiin Helsingissä vuonna 2016 ja se otettiin käyttöön vuonna 2017.
Sitä vanhempi kotimaan käytössä oleva jäänmurtajalaivasto rakennettiin Raumalla vuosina 1993–1998.
Polariksen valmistuessa Helsingin telakka oli venäläisomistuksessa, mutta viime vuonna kanadalainen laivanrakentaja Davie osti telakan.
Vaikka kotimaan jäänmurtajalaivasto on rakennettu suurelta osin viime vuosituhannella, Suomessa on paljon alan huippuosaamista.
Suomen uusin jäänmurtaja Polaris rakennettiin Helsingin telakalla. Se otettiin käyttiin Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2017. Kuva: Tim BirdValtioneuvoston laatiman katsauksen mukaan 80 prosenttia maailman jäänmurtajista on suunniteltu Suomessa ja 60 prosenttia rakennettu täällä.
Rauman telakan Nieminen lisää, että esimerkiksi puolustusvoimien käyttöön rakennetut sota-alukset hyödyntävät jäänmurtajissakin tarvittavaa osaamista.
”Jääluokkaan kuuluvia laivoja rakennetaan muitakin, kuin pelkkiä jäänmurtajia.”
Suomen telakkateollisuus on lisäksi länsimaissa harvinaisuus. YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin tilastoinnin mukaan 90 prosenttia maailman laivoista rakennetaan Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa.
”Ehdottomasti tavoitteena olisi laajentaa yhteistyötä niin, että Suomi voisi toimittaa aluksia käytännössä kaikkialle läntiseen maailmaan, missä jäänmurtajia tarvitaan.” Antti Leino
Jännitteiden kasvaminen arktisella alueella on lisännyt jäänmurtajien tarvetta Pohjois-Amerikassa.
Siitä huolimatta Yhdysvalloilla on tällä hetkellä käytössään vain kolme jäänmurtajaa. Niistä kaksi on otettu käyttöön 1970-luvulla ja uusinkin vuonna 2000.
Uusien jäänmurtajien hankkiminen on nähty Yhdysvalloissa turvallisuuspoliittisesti tärkeäksi hankkeeksi. Sitä edistettiin jo Donald Trumpin edellisellä presidenttikaudella.
Vuonna 2017 useissa yhdysvaltalaisissa viranomais- ja medialähteissä arvioitiin uuden jäänmurtajan rakentamisen kuitenkin maksavan jopa miljardi dollaria ja rakentamisen kestävän vuosia.
Jäänmurtajat Sisu ja Urho (takana Kontio ja Otso) laiturissa Helsingin Katajanokalla. Sisu ja Urho ovat olleet jäänmurtokäytössä 1970-luvulta asti. Kuva: Kari SalonenYhdysvaltain hallinnon alaisen Wilson Center -ajatushautomon tuoreessa katsauksessa sen sijaan esitetään arvio, jonka mukaan Suomessa jäänmurtajan rakentaminen maksoi vuoden 2017 hinnoilla noin 200–220 miljoonaa euroa ja olisi luovutettavissa 24 kuukauden päästä tilauksesta.
Huomattavan hintaeron syiksi mainitaan suomalaisen telakka-alan läheisen yhteistyön valtion kanssa. Lisäksi suurten telakoiden ympärille rakentunut 1 100 yrityksen rypäs tekee suomalaisesta laivanrakennuksesta kustannustehokasta ja ketterää.
- Osaston luetuimmat
