Omistatko peltoa tai metsää tuulivoima-alueella? Erityisesti yksi asia kannattaa huomioida sopimuksen sanamuodoissa

Maanomistajan kannattaa olla selvillä sopimuspykälistä saadakseen pinta-alaan perustuvan maataloustuen ja korvaukset tuulivoima-alueella.

Tukia ja korvauksia maksetaan vain sille pinta-alalle, joka on hakijan hallinnassa joko omistukseen tai maanvuokrasopimukseen perustuen.

Jos tuulivoima-alueella on peltoja, on tuulivoimayhtiön kanssa vuokrasopimusta tehdessä oltava tarkkana siitä, mitä sopimuksessa lukee, vinkkaa MTK:n tuulivoimaopas.

Pelkkä maanvuokralain mukainen vuokrasopimus itsessään viittaa siihen, että alueen hallintaoikeus on luovutettu vuokralaiselle.

Tämän takia sopimukseen pitää selkeästi kirjoittaa, että peltoalueen hallintaoikeus säilyy nimenomaan vuokranantajalla.

Tuulivoima ei rajoita kemera-tuen myöntämistä taimikonhoitoon tai kunnostusojitukseen.

Tuki voidaan kuitenkin periä tuulivoimalan toteutumisen jälkeen takaisin siltä osin, kun tukea saanutta aluetta on jäänyt tuulivoimalatontin, tien tai sähkölinjan alle. Tällöin alue on siirtynyt pois varsinaisesta metsätalouskäytöstä.

Tuulivoimahanke voi vaikuttaa lisäksi metsäteiden rakentamiseen tai niiden parantamiseen myönnettäviin tukiin.

Metsänomistajien on järkevää käynnistää tien rakennus- tai parannushanke vasta kun selviää, mitä teitä tuulivoimayritys rakentaa omalla kustannuksellaan.

Tuulivoimaa varten rakennettava tiestö on yleensä yhtä lailla metsätalouden käytettävissä ja kestää metsätalouden tarpeisiin nähden erittäin raskaita kuormia.

Tuulivoimapuistoa varten laaditaan aina yleiskaava, jossa osoitetaan tuulimyllyjen paikat sekä muut energiatuotantoon tarvittavat alueet.

Kaavassa pohjavärinä on yleensä vihreä, eli metsätalous, myös tuulimyllyjen osalta. Energiatuotantoon varataan yleensä vain muuntamokentät ja sähköjohtoalueet.

Kemera- ja metka-tukea ei ole Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaan mukaan myönnetty, jos alue on osoitettu kaavassa muuhun kuin metsätalouteen.

Tuulimyllyjen alueelle tukea on voitu myöntää, jos puiston rakentamista ei ole vielä aloitettu.

Mikäli tuulivoimapuisto toteutuu ja myllyt rakennetaan, maksettu tuki on peritty takaisin näiden myllypaikkojen osalta.

”Jos on ollut tiedossa, että puisto tulee toteutumaan, on maanomistajan kanssa yleensä sovittu, että myllyalueelta jätetään tuo tuki heti maksamatta”, Rakemaa sanoo.

Tällöin on voitu välttää takaisinperintää tai tuen vapaaehtoista palautusta.

”Menettelyllä on säästetty metsäkeskuksen työtä ja maanomistajan vaivaa. Lisäksi maanomistaja on säästynyt palautukseen liittyviltä koroilta.”

Rakemaalla ei ole tiedossa tarkkaa takaisinperinnän tilastoa tuulivoimapuistoista.

”Tyypillinen taimikon tai nuorenmetsänhoidon takaisinperintä on joitakin satoja euroja, harvoin tuhansia. Yleisesti kemerassa pienin perittävä summa on sata euroa ilman korkoa.”

Kun tuki on varhaishoidon hankkeisiin 160 euroa hehtaarilta ja nuoren metsän hoidon hankkeisiin vastaavasti 230 tai 430 euroa, niin aivan pienet pinta-alat eivät Rakemaan mukaan perintää aiheuta.

Suometsän hoidon hankkeissa ja metsätiehankkeissa, joihin osallistuu useita yksityisiä maanomistajia, sadan euron perintäkynnys on maanomistajakohtainen.

Vuoden 2024 olevan Metsätalouden kannustejärjestelmän, metka-tuen, takaisinperinnän määristä ei toistaiseksi ole tilastoa.

Vuoteen 2023 päättyneeseen kemera-tukeen liittyy hoito- ja kunnossapitovelvoite, josta säädetään kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslaissa.

Velvollisuus on kestoltaan taimikon varhaishoidon hankkeissa seitsemän vuotta ja nuoren metsän hoidon hankkeissa kymmenen vuotta tuen loppuun maksamisesta.

Hoito- ja kunnossapitovelvoite on myös terveyslannoitus-, suometsien hoito- ja metsätiehankkeilla kestoltaan kymmenen vuotta ja metsänuudistamisessa 15 vuotta.

Nyt käytössä olevan metka-tukilain mukaan, taimikon ja nuoren metsän hoitoon tukea saanut yksityinen maanomistaja on velvollinen huolehtimaan toimenpiteen kohteena olevan alueen hoidosta ja kunnossapidosta viisi vuotta.