Hallituksen maaseudun kehittämisen leikkaukset kuohuttavat – ”Syrjäisten alueiden vastainen teko”

MT uutisoi keskiviikkona Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman kirjauksesta liittyen Suomen kansallisen cap-suunnitelman muutokseen.

Hallitus kaavailee muutoksella 137,5 miljoonan euron säästöjä. Kansallista rahoitusta vähentäessä myös EU:n vastinraha laskee, joka nostaa kokonaissumman yli 240 miljoonaan euroon.

Leikkaukset kohdistuvat todennäköisesti maaseudun yritys- ja hanketukiin ja Leader-rahoitukseen.

Maaseudulla leikkausaikeet kuohuttavat.

”Tämä oli yksi huonoimmista aluepoliittisista linjauksista hallitusohjelmassa ja selvä esimerkki siitä, että neuvotteluissa maaseudun puolestapuhuja eivät päässeet ohjelmaa kirjoittamaan”, sanoo kirjaukseen pettynyt Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen.

”Kirjaus on yleisenä syrjäisten alueiden vastaisena tekona aivan ilmeinen”, Malinen kritisoi.

Maakuntajohtaja Pentti Malinen on huolissaan Itä-Suomen kehittämisestä.  Kuva: Kainuun liitto

Hallitusohjelmassa mainitaan, että hallitus pyrkii lisäämään Suomen saantoa EU:sta, eli Suomi pyrkii saamaan unionista mahdollisimman paljon rahoitusta nettomaksuosuuden pysyessä samana.

Malisen mukaan Suomen leikkaus on tässä suhteessa ristiriitainen ja epälooginen.

”Säästöä ei olisi pitänyt tehdä sellaiseen rahaan, jossa menetys kertautuu. Nyt tulee tuplavahinko.”

Suomen Kylien toiminnajohtaja Aleksi Koivisto pitää hallitusohjelman kirjauksia maaseudun kehittämisestä ja maallemuuton tavoitetasosta hyvinä, mutta leikkaukset ovat tavoitteiden kanssa ristiriitaiset.

”Suomen maaseutu on nettosaaja ja Suomi on mallimaa siinä, kuinka näillä euroilla kehitetään tehokkaasti. Meillä EU-rahoilla ostetaan lautakasa, josta kylämummot ja talkooväki tekevät juoksuportaat”, Koivisto muotoilee.

Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto on huolissaan myös maaseudun lähipalveluista, kuten kyläkouluista. Kuva: Johannes Tervo

Maaseudun kehittämisrahoituksella tuetaan maaseudun hankkeita laajasti.

Yritysrahoituksella vauhtia on saanut muun muassa isokyröläinen Kyrö Distillery, joka nykyisin toimii merkittävänä työllistäjänä. Hanketuilla sen sijaan tuetaan esimerkiksi liikuntapaikkoja, laajakaista- ja vesihuoltohankkeita, sekä kylätoimintaa. Myös tapahtumia ja hankintoja maaseudulla on tuettu EU-rahoilla.

Avoimeksi kysymykseksi jää, että kuinka maaseudun yritys- ja hanketoimintaa tulevaisuudessa rahoitetaan.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi aikaisemmin MT:lle, että kehittämisrahojen vähentyessä hallituksen tulisi keksiä korvaavat keinot esimerkiksi infrahankkeiden tukemiseen.

Suomen Kylien Koiviston mukaan seuraukset leikkauksista voivat olla maaseudulle karut.

”Mikroyritysten syntyminen voi vähentyä, liikuntapaikkarakentaminen pysähtyy ja yhteisöllisillä toimijoilla on vähemmän resursseja. Edessä voi olla ruma eriarvoistumiskehitys maaseudun ja kaupunkien välillä”, Koivisto sanoo.

Klo 11:11, artikkeliin lisätty maakuntajohtaja Pentti Malisen kuva