
Maanantaiaamuna 10.8.2026 käsillä oli historiallinen hetki. Suomesta pääsisi 38 vuoden tauon jälkeen taas Ruotsiin junalla. Ensimmäinen Intercity-juna lähti Oulusta kohti Haaparantaa kello 5.08 Suomen aikaa.
Ilmassa oli juhlan tuntua. Harvoin aamujunaan nousevissa ihmisissä on aistittavissa yhtä paljon hilpeyttä. Tähän saattoi vaikuttaa se, että monet vaunuun astuneista olivat uurastaneet uuden ratahankeen eteen tai heillä oli siihen henkilökohtainen side.
Oulun Kaupunginjohtaja Ari Alatossava oli omien sanojensa mukaan lähtenyt aikoinaan lättähatulla Oulusta interrailaamaan. Reitti oli tuolloin kulkenut Haaparannan kautta, josta Alatossava oli matkannut Kreikkaan asti.
Kaupunginjohtajan mukaan uudessa junayhteydessä erityisen merkityksellistä on se, kuinka se edistää yhteistä työssäkäyntialuetta Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden välillä.
Myös liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) kertoo matkustaneensa väliä aikoinaan lättähatulla mummonsa luokse Ouluun.
Vaikka hanke on hänelle henkilökohtaisestikin tärkeä, painottaa ministeri erityisesti sen tarjoamia mahdollisuuksia esimerkiksi työnteon ja yrittäjyyden näkökulmasta.
Pohjoisen ratayhteyden kehittäminen on Ranteen mielestä myös etenkin turvallisuuspoliittinen kysymys.
”Kyse on Suomea suuremmistakin asioista.”
Arktisen alueen turvallisuuspoliittinen merkitys on viime vuosina kasvanut.
Tulevaisuudessa Ranne toivoisi, että Ouluun ja Rovaniemelle voisi matkustaa naapurimaasta rinnakkaisraiteita pitkin.
Ministerin mielestä rinnakkaisyhteydet olisivat etenkin sotilaallisen liikkuvuuden ja Pohjois-Suomen teollisuuden näkökulmasta tärkeä kehityskulku.

Junaharrastaja Jonas Papathemelis oli myös päättänyt astua Oulu-Haaparanta-junan kyytiin ensimmäisten joukossa. Tätä aiemmin hän oli käynyt muun muassa kehäradan, länsimetron ja Raide-Jokerin avajaistilaisuuksissa.
”Olen tosi innoissani siitä, kun tällä hetkellä on tämmöinen rautatierenessanssi käynnissä. Kaikkeen satsataan tosi paljon.”
Papathemelis toivoo, että tulevaisuudessa panostettaisiin ratkaisuihin, joissa Suomi voitaisiin yhdistää Keski-Euroopan rataverkkoon ajon aikana raideleveyttä vaihtavalla kalustolla.
”Sveitsissä on jo tällaisia ratkaisuja käytössä.”

Europarlamentaarikko (kesk.) Katri Kulmuni on puhunut junayhteyden puolesta jo pidempään. Hän tausta vaikuttikin vahvasti siihen, miksi hanke kirjattiin alunperin Rinteen vuoden 2019 hallitusohjelmaan.
”Kaikki ymmärtävät, että jos Itämeren kauppamerenkulku vaurioituisi jollakin lailla tai keskeytyisi, niin tämähän on ainoa yhteys, millä Suomeen saataisiin sitten hedelmät, ruoka, lääkkeet”, Kulmuni kiteyttää.
Toisaalta europarlamentaarikko toivoo myös henkilöjunaliikenteen kehittämistä ja aikataulutuksien parantamista edelleen, jotta reitille saataisiin mahdollisimman paljon käyttäjiä.

Iloisissa tunnelmissa vaikuttaa olevan myös VR-Yhtymä Oyj:n toimitusjohtaja Elisa Markkula. Hänelle Oulu-Haaparanta-junamatka on ensimmäinen laatuaan.
Tulevaisuudessa liikennöinnistä voi VR:n lisäksi vastata myös muut toimijat. EU-sääntelyn vaatimuksesta valtion ostoliikenne tulee tulevaisuudessa kilpailuttaa. Ostoliikennesopimus yhtiön kanssa päättyy vuoden 2030 loppupuolella.
Markkula vaikuttaa suhtautuvan kilpailun avautumiseen myönteisesti.
”Uskomme itseemme niin paljon, että sen jälkeen kun tulee kilpailua, niin sitten ihmiset ymmärtävät, että VR on itse asiassa erittäin hyvä. Tällä hetkellä ei ole toimijaa, johon verrata.”

Junamatkaa kuluu hujauksessa ja saavumme takaisin Ouluun aamu yhdeksän aikoihin, tosin hieman myöhässä. Alkumatkassa kaikille ensimatkustajille jaettu todistus, jossa lukee ”Sole matka eikä mikhän”, pitää paikkansa ainakin silloin jos junassa on mukavaa juttuseuraa.
Oulun rautatieasemalla on vastassa ihmisiä odottamassa saapuvaa junaa. Paikanpäällä alkavat juhlallisuudet puheineen. Moni vaikuttaa olevan kehityskulusta mielissään. Tulevaisuus näyttää miten rautatieranesanssi jatkuu.
Alla olevasta videosta voit katsoa millaiset tunnelmat junassa oli Oulu-Haaparanta-välin ensimatkalla: