USA:n Rubion ystävyys- ja yhteistyötarjous Euroopalle on päältä kaunis, mutta sisältä jopa pelottavan ontto

Kyllä. USA:n ulkoministeri Marco Rubion puhe Münchenin turvallisuuskokouksessa oli Euroopalle monella tapaa helpottava.

Rubio pyöritteli taitavasti korulauseita kaikesta siitä, mikä yhdistää Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Hän maalaili leveällä pensselillä kauniita kuvia yhteisestä historiasta, eurooppalaisen kulttuurin merkityksestä ja myös siitä, miten yhdessä on voitettu vihollisia.

Puheessa oli myös sekä nöyryyttä että vanhan liiton amerikkalaista sentimentaalisuutta.

Rubio hehkutti auliisti sitä, miten Yhdysvaltoja ja läntisen maailman suuria historiallisia saavutuksia ei olisi ilman Eurooppaa. Hän korosti vanhan ja uuden mantereen kohtalonyhteyttä ja puhui eurooppalaisista ”meidän arvostettuina liittolaisinamme ja vanhimpina ystävinämme”.

Brittiläinen The Economist -lehti haastatteli sekä Stubbia että Rubiota Münchenissä. Kuva: Matti Porre

Presidentti Donald Trumpin ulkoministeri myös vakuutti moneen kertaan, että USA haluaa tehdä yhteistyötä Euroopan kanssa.

Vuodesta 1963 lähtien pidetyn vuotuisen turvallisuuskokouksen ruoriin palannut saksalainen konkaridiplomaatti Wolfgang Ischinger ei turhaan kiittänyt näistä vakuutteluista.

Moni yleisössä istunut EU-johtaja huokaisi varmasti helpotuksesta, vaikka ilmeet olivat alusta loppuun vakavia.

Naamat kannattaa myös jatkossa pitää peruslukemilla eikä kovin syviin helpotuksen huokauksiin ole kuitenkaan syytä. Päältä kauniin puheen ystävyys- ja yhteistyötarjous, oli sisältä pelottavan ontto.

Transatlanttisten suhteiden tuoreisiin kipupisteisiin, esimerkiksi Ukrainaan tai Grönlantiin, Rubio ei puuttunut. Ja vanhat kipupisteet kivistävät osin jopa entistä enemmän.

Presidentti Stubb, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) tapasivat Münchenissä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin ja hänen hallintonsa edustajia. Kuva: Matti Porre

USA:n ulkoministeri kävi vasta puheen jälkeisessä lyhyessä haastattelussa ylimalkaisesti läpi Ukrainan meneillään olevia rauhanneuvotteluja. Mitään varteenotettavia signaaleja siitä, että Washingtonin linja olisi muuttumassa Ukrainan kannalta suosiollisemmaksi ja Venäjän kannalta myrkyllisemmäksi, ei kuultu.

Se taas, mitä taitavasti muotoiltujen korulauseiden välissä toistuvasti kuultiin, oli osin jopa pelottavaa.

Yhdysvaltain nykyhallinto kieltää ilmastonmuutoksen. Rubio puhui ”ilmastokultista”, joka tuhoaa teollisuuden ja jota vastaan USA:n ja Euroopan pitäisi kuulemma yhdessä taistella.

Perjantaina presidentti Trump kielsi maan ympäristövirastoa (EPA) luokittelemasta kasvihuonekaasuja terveydelle vaarallisiksi. Kuulostaa pikkuasialta, mutta ei ole sitä.

Käytännössä koko USA:n ilmastopolitiikka on nojannut tähän luokitteluun. Kun se nollattiin, autonvalmistajien, teollisuuden ja energiayhtiöiden päästötavoitteilla voidaan pyyhkiä pöytää.

Tämä USA:n nykyhallinnon ilmastolinja on globaali turvallisuusriski. Sen varaan Euroopan ei missään tapauksessa pidä rakentaa transatlanttista yhteistyötä. Eikä sen pidä antaa vaikuttaa liikaa EU:n omaan ilmasto- ja teollisuuspolitiikkaan.

Sekä Ranskan presidentti Emmanuel Macron (vas.) että Saksan liittokansleri ovat kritisoineet EU-komissiota liian tiukasta ympäristö- ja ilmastosääntelystä. Kuva: FREDERIC SIERAKOWSKI

Rubio antoi myös selvästi ymmärtää, että Trump aseenkantajineen ei näe juuri mitään hyvää globaalissa vapaakaupassa ja haluaa uudistaa sitä omilla ehdoillaan omaksi edukseen.

Rangaistustullien aika ei siis missään tapauksessa ole ohi.

Yhdysvaltain ulkoministerin puolituntisessa puheessa ei ollut ainuttakaan myönteistä virkettä Natosta, Euroopan unionista tai mistään muustakaan monenkeskisestä yhteistyöjärjestöstä, joiden varaan Eurooppa edelleen laskee.

Rubio puhui korostetusti koko ajan kansallisvaltioista, ja niihin kohdistuvista uhkista, muiden muassa massamaahanmuutosta, joita vastaan USA:n ja Euroopan on taisteltava yhdessä.

Münchenin turvallisuuskokouksen avauspäivää perjantaita hallitsivat keskeisten EU-johtajien, liittokansleri Freidrich Merzin ja presidentti Emmanuel Macronin puheet.

Niissä kuultiin hyviä voimakkaita kaikuja siitä, miten Eurooppa ryhdistäytyy eikä aio enää yltiönöyrästi tanssia Yhdysvaltain pillin mukaan.

Münchenissä tavanneiden EU-johtajien kuten Saksan ulkoministeri Johann Wadephulin, EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan Kaja Kallaksen (kesk.) ja Italian ulkoministeri Antonio Tajanin on harkittava tarkkaan, mitä johtopäätöksiä USA:n ulkoministerin puheesta kannattaa tehdä. Kuva: AURORE MARTIGNONI

EU-johtajat tekevät kohtalokkaan virheen, jos noiden kaikujen annetaan nyt Marco Rubion kaunopuheisuuden vuoksi hiipua.

Euroopan ja Yhdysvaltain nykyhallinnon välinen näkemysero perustavista kysymyksistä on syvä. Yhden ulkoministerin yksi puhe ei sitä muuksi muuta.

Korkeintaan se osaltaan osoittaa, että Washingtonissa on edelleen tolkullista väkeä. Heidän varaansa entistä paremmalla itsetunnolla varustettu entistä itsenäisempi Eurooppa voi rakentaa yhteistyötä, jos sen ehdot ja tavoitteet ovat oikeita.