Lukijalta: Pään silittelyn aika on ohi – perusopetuksessa pitää palata perusasioihin, koulurauhaan, rutiineihin ja perustaitojen oppimiseen
Meidän on kyettävä tarkastelemaan kriittisesti ja tarvittaessa muuttamaan myös käytettyjä opetusmenetelmiä. Itseohjautuvuus ja digitaalisuuden lisääntyminen ovat osaltaan häirinneet lapsien kehitystä, kirjoittaa Jaana Strandman.
Koululuokka. Kuvituskuva. Kuva: Rami MarjamäkiSuomen Pisa-tulokset ovat olleet rajussa laskussa lukutaidon, luonnontieteiden ja matematiikan osalta. Koulutuksen tulokset ja arvostus ovat laskussa. Meillä on entistä enemmän eritasoisia oppilaita ja koulujen väliset erot ovat kasvaneet. Erot voivat olla jopa kahden kouluvuoden tasoa.
Suomi on menettänyt osansa kansainvälistä huippuosaamista tuottavana maana.
Meidän on kyettävä tarkastelemaan kriittisesti ja tarvittaessa muuttamaan myös käytettyjä opetusmenetelmiä. Itseohjautuvuus ja digitaalisuuden lisääntyminen ovat osaltaan häirinneet lapsien kehitystä.
Perusopetuksessa tulee palata perusasioihin: koulurauhaan, rutiineihin, perustaitojen oppimiseen, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, terveellisiin elämätapoihin sekä oppimisen tukeen yksilöllisesti. Kännyköitä tulee käyttää vain poikkeustapauksissa tavoitteellisesti.
Kouluissa tulee keskittyä vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen, rutiininomaiseen päiväohjelmaan ja luomaan itsetunnolle vahvat elementit. Perusopetuksen laatukriteerit tulee päivittää ja opetussuunnitelman mukaista opetusta ja koulujen toimintaa tulee valvoa.
Opettajankoulutukseen tulee lisätä erityispedagogisia taitoja, psykososiaalisia aineita ja rohkeutta kohdata kodin ja perheiden haasteita. Koulun aikuisen tulee aidosti kohdata lapsi ja nuori.
Vanhempien merkitystä opiskelussa tulee painottaa enemmän. On päivänselvää, että opettajien tehtävä kouluissa on mahdoton, ellei vanhempia aidosti kiinnosta mitä lapsi koulussa tekee, jos lapsi ylipäätään kouluun saapuu. Tähän tulee saada kulttuurin ja toimintatapojen muutos, ja jos tarvitsee, lain suoma muutos.
Suurin osa koulutuksen ongelmista ratkeaa toimintatapoja muuttamalla ja keskittymällä perusasioihin.
Hallitus kuitenkin lisää myös rahallisia resursseja peruskoulutukseen. 200 miljoonalla lisätään kolme tuntia laskemisen, lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen alakouluissa sekä panostetaan oppimisen tukeen. 50 miljoonalla palkataan lisää opetushenkilöstöä kouluihin. Uudistuksessa kevennetään myös opettajien hallinnollista työtä ja mahdollistetaan kyky keskittyä lapsen ja nuoren yksilölliseen ohjaukseen.
Jaana Strandman
sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja (ps.)
- Osaston luetuimmat
