Kotkassa syntynyt Mikko Rekimies valitsi haastattelupaikaksi Kotkan Sapokan vesipuiston. Pookinmäeltä virtaava putous on rakennettu paikkaan, josta vielä 1950-luvulla norjalaiset sahatyöläiset hyppäsivät mäkeä. Kuva: Jaana KankaanpääKotkaLähikoulu on pienen kunnan elinehto, sanoo KD:n puoluesihteeri Mikko Rekimies
Kristillisdemokraattien jäsenmäärä on kasvanut kesäkuussa useilla kymmenillä.TilaajalleVesiputous Kotkassa Sapokan vesipuistossa kohisee kuumana päivänä kutsuvasti.
Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Mikko Rekimies on johdattanut MT:n Sapokan vihreille niityille ja virvoittavien vetten ääreen.
”Olen syntynyt Kotkassa. Vanhemmillani on täällä mökki ja täällä asuu sukulaisia. Käymme Kotkassa jatkuvasti 18-vuotiaan poikani kanssa, erityisesti kesäisin”, hän perustelee haastattelupaikan valintaa.
Rekimies on aina ollut kiinnostunut politiikasta.
”Yläasteella kysyttiin ministerien nimiä. Olin ainoa, joka muisti, että liikenneministeri oli Ole Norrback (r.). Tämä on jäänyt mieleen.”
Silloiseen Suomen Kristilliseen Liittoon Rekimiehen tutustutti hänen entinen puolisonsa, joka oli liittynyt puolueeseen teininä ja teki puolueelle töitä 2000-luvun alussa.
Rekimies seurasi menoa ensin sivusta ja innostui sitten itsekin lähtemään ehdolle kuntavaaleihin.
20 aktiivivuoteen mahtuu töitä puolueen Helsingin piirin puheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä, puolueen järjestöpäällikkönä ja nyt kaksi vuotta puoluesihteerinä. Puoluesihteeriksi hän hakeutui, sillä halusi esimiestehtäviin.
Huono kierre, jossa ihmiset eivät pääse lähipalveluihin ilman autoa ja sitten autolla lähtiessään suuntaavat isoihin marketteihin, jolloin lähipalvelut kärsivät, pitää Mikko Rekimiehen mukaan saada poikki. Kuva: Jaana KankaanpääSuomessa tarvitaan Rekimiehen mukaan perinteistä aluepolitiikkaa.
Kristillisdemokraatit haluaa pitää koko maan asuttuna turvallisuuden, huoltovarmuuden ja ennen kaikkea kansalaisten lähipalveluiden takia.
Lähipalveluja tarvitaan, sillä perheet ja ikääntyvät tarvitsevat sote-palveluita, eikä kaikilla ole autoa.
”On entistä tärkeämpää, että peruspalvelut, oma neuvola, päiväkoti ja lähikoulu pysyvät kunnissa.”
”Lähikoulu on pienen kunnan elinehto erityisesti tänä päivänä.”
”Pirkanmaalla sote-palveluita on lakkautettu pieniltä paikkakunnilta ja keskitetty erityisesti Tampereelle. Tämä on se pahin pelko.”
Alueiden ja kuntien pitää Rekimiehen mukaan saada päättää itse asioistaan. Pakkoliitoksia hän ei kannata.
Kristillisdemokraatit pyrkii saamaan esimerkiksi kuntavaaleissa ehdokkaita jokaiseen kuntaan, jotta asioihin voidaan vaikuttaa paikallisesti.
Nykyiset 21 hyvinvointialuetta on Rekimiehen mukaan hyvä määrä.
”Perusteita voisi olla alueiden yhdistämiselle, mutta se johtaa ihan varmasti palveluiden keskittämiseen ja lähipalveluiden poistamiseen monilta alueilta. Esimerkiksi Pirkanmaalla sote-palveluita on lakkautettu pieniltä paikkakunnilta ja keskitetty erityisesti Tampereelle. Tämä on se pahin pelko.”
Mikko Rekimies tulkitsee, että hengelliselle turvallisuudelle on tarvetta ajassa, jossa maailmanpoliittinen tilanne sekä pääkaupunkiseudulla huumeongelmien ja nuorisojengien lisääntyminen luo turvattomuutta. Kuva: Jaana Kankaanpää
Sapokan vesipuistossa on eläinpatsaita, joita Mikko Rekimies kävi poikansa kanssa katsomassa, kun tämä oli pieni. Kuva: Jaana KankaanpääTiukassa taloustilanteessa maakuntien elinvoimasta voidaan Rekimiehen mukaan huolehtia panostamalla julkiseen liikenteeseen.
Valtion tulee tukea maakuntalentoja. Raideliikennettä tarvitaan erityisesti itä-Suomeen.
”Jos pitää valita, tarjotaanko rahaa Turun tunnin junan vai Itä-Suomen radan kehitykseen, ilman muuta itään. Täällä on paljon enemmän tarvetta kehittämiseen.”
”Julkisiin liikennevälineisiin panostaminen ei vaadi isoja rahasummia, mutta sillä pystytään oikeasti vaikuttamaan alueellisen kehityksen tulevaisuuteen.”
Seuraavallakin hallituskaudella tarvitaan säästöjä, jotta velkaantuminen ei lisäänny. Rekimies ei vielä paljasta, mistä kristillisdemokraatit aikoo leikata.
”Eduskuntavaaliohjelma julkaistaan lähempänä vaaleja.”
Puolueiden sitoutuminen puolustusrahoihin auttaa huoltovarmuutta ja koko maan pitämistä asuttuna, sanoo Mikko Rekimies. Kuva: Jaana KankaanpääPuolueen eduskuntavaalikannatus on vaihdellut 2000-luvulla 3–6 prosentissa. Miksi kristillisdemokraatit ei pysty puhuttelemaan laajempia ihmisjoukkoja?
Puoluekentällä oli jo tunkua, kun kristillinen Suomen Kristillinen Liitto erkaantui kokoomuksesta vuonna 1958, sanoo Rekimies.
”Esimerkiksi Saksassa kristillisdemokraatithan on yhdistelmä KD:tä, kokoomusta ja keskustaakin. Jos Suomessakin kokoomus ja KD olisivat samaa puoluetta, mehän oltaisiin aina isoin puolue.”
Pikkupuolueella on ensimmäistä kertaa historiassa kaksi ministeriä ja nyt viisi kansanedustajaa, 62 aluevaltuutettua, 304 kunnanvaltuutettua ja reilut 7 000 jäsentä.
”Jos Suomessakin kokoomus ja KD olisivat samaa puoluetta, mehän oltaisiin aina isoin puolue.”
Viime kuukausina puolue on saanut yllättävän paljon uusia jäseniä.
”Vaalittomana vuonna tämä on poikkeuksellista. Kesäkuussa tuli useita kymmeniä uusia jäseniä.”
Ensi kevään eduskuntavaaleissa nähdään, kanavoituuko tutkimuksissa nähty nuorten miesten hengellinen herääminen ja konservatiivisuuden vahvistuminen kristillisdemokraattien kannattamiseen.
Moni puolueen kannattaja on hengellinen mutta ehdolle ja jäseneksi kelpaavat kaikki, jotka sitoutuvat puolueen periaateohjelmaan, sanoo Rekimies.
EU:n uudessa rahoituskehyksessä maatalouden ja maaseudun aluekehityksen rahoista päätetään yhä enemmän kansallisesti. Mikko Rekimiehen mukaan KD sitoutuu lähtökohtaisesti ohjaamaan enemmän kansallista rahoitusta maatalouden ja maaseudun tukemiseen, jos se on EU-rahoituksen ehtona. Kuva: Jaana KankaanpääMikko Rekimies
52-vuotias
Syntynyt Kotkassa, asuu Keravalla.
Koulutukseltaan yo-merkonomi
Kristillisdemokraateissa aktiivina 20 vuotta ja puoluesihteerinä 2,5 vuotta
Työskennellyt kaupallisella alalla ryhmäpäällikkönä ja myymäläpäällikkönä, toimii käräjäoikeuden lautamiehenä
Mitä annettavaa kristillisdemokraateilla on maaseudulle ja maakunnille 20-luvun Suomessa ja tulevaisuudessa?
Elintarvikemarkkinalain uudistus parantaa Rekimiehen mukaan viljelijän asemaa huomattavasti.
”Ongelmana on ollut, että kauppa vie välikätenä isot voitot.”
Lakia valvovalle elintarvikemarkkinavaltuutetulle ei Rekimiehen mukaan voi tiukassa taloustilanteessa luvata paljoa lisää rahaa, mutta resurssien pitää olla riittävällä tasolla.
Puolue on vaikuttanut Rekimiehen mukaan myös 1,4 miljoonan euron kyläkauppatuen laajentamiseen. Aiemmin tukea voivat hakea vaan harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla toimineet, mutta nyt myös muilla maaseutualueilla toimivat kyläkaupat.
”Vaaleja pyörii jatkuvasti. Käytännössä kaikki pyörii seuraaviin vaaleihin valmistautumisen ympärillä”, Mikko Rekimies kuvailee kuusihenkisen puoluetoimiston arkea. Vesiputous on Sapokan vesipuiston päänähtävyys. Kuva: Jaana KankaanpääLähipalvelut, liikenneyhteydet ja lapsiperheiden tuet ovat Rekimiehen mukaan kristillisdemokraattien merkittävimmät saavutukset maaseudulle ja maakunnille.
Orpon hallituksessa puolue on ollut korottamassa lapsilisiä ja turvaamassa kotihoidontukea, jonka lakkauttamista sosiaali- ja terveysministeriön tilaama selvitys vastikään suositteli.
”Kunnanvaltuutetut ovat tehneet paljon valtuustoaloitteita kotihoidon kuntalisän säilyttämisestä ja monet ovat onnistuneetkin.”
Tämä haastattelu on osa sarjaa, jossa Maaseudun Tulevaisuus haastattelee eduskuntapuolueiden puoluesihteerit kesän 2026 aikana. Aiemmat haastattelut löydät jutun lopusta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
