Silakan ja kilohailin tuottajahinnan kasvu kiritti merialueen kaupallisen kalansaaliin arvon lähes 38 miljoonaan euroon
Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis oli 90 miljoonaa kiloa vuonna 2023. Se oli kolme miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Saalis koostui pääosin avomereltä troolilla pyydetystä silakasta, jonka saalis pysyi edellisen vuoden tasolla. Kuva: Pasi LeinoLuonnonvarakeskuksen tiedotteen mukaan silakan ja kilohailin korkean tuottajahinnan myötä saaliin arvo kasvoi peräti 33 prosenttia verrattuna vuoteen 2022.
Rannikkokalastajien lohi- ja siikasaalis jäi viime vuonna pieneksi, mutta muun muassa muikusta, ahvenesta ja kuoreesta saatiin tavallista suurempi saalis. Rannikolla valtaosa kalastajista pyydysti rysillä ja verkoilla.
Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna 69 miljoonaa kiloa ja kilohailia 15 miljoonaa kiloa, kumpaakin lajia reilut miljoona kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuottajahintojen nousun myötä saaliin arvo kasvoi 37,6 miljoonaan euroon. Taloudellisesti tärkein laji oli silakka, toisena kilohaili, seuraavina ahven, siika, kuha, muikku ja lohi.
”Silakka ja kilohaili ovat merialueen kaupallisen kalastuksen tärkeimmät saalislajit.” Miikka Husa
”Vuonna 2023 Suomeen puretusta silakasta ja kilohailista maksettiin 0,30 euroa kilolta eli 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Silakka ja kilohaili ovat merialueen kaupallisen kalastuksen tärkeimmät saalislajit, joten näiden tuottajahintojen nousu siivitti koko merialueen kaupallisen kalansaaliin arvon reiluun nousuun”, toteaa Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Miikka Husa.
”Muikkua kalastettiin viime vuonna ennätyksellisen paljon, yli puoli miljoonaa kiloa. Muikkusaalis pyydettiin lähes kokonaan Perämereltä, jossa se oli arvoltaan tärkein saalislaji”, kertoo Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti.
Pohjanlahdelle asetetusta silakkakiintiöstä kalastettiin viime vuonna noin 72 prosenttia.
Selkämeren kuoresaalis oli tavallista suurempi. Myös ahven-, lahna- ja särkisaaliit olivat suuremmat kuin 2000-luvulla keskimäärin. Kuhasaaliin toistakymmentä vuotta jatkunut väheneminen taittui, haukisaalis oli keskimääräinen. Siika-, made- ja taimensaalis oli keskimääräistä pienempi.
Kestävän kalastuksen turvaamiseksi kaupallisesti tärkeiden lajien kalastusta säädellään saaliskiintiöillä ja ajallisin sekä alueellisin rajoituksin. Pohjanlahdelle asetetusta silakkakiintiöstä kalastettiin viime vuonna noin 72 prosenttia, ja Suomenlahden-Itämeren pääaltaan kiintiö kalastettiin kokonaan. Myös kilohailikiintiö hyödynnettiin kokonaan. Lohikiintiöstä kalastettiin vähän alle puolet eli 16 500 lohta, ja turskakiintiöstä reilu puolikas eli 26 000 kiloa.
Viidesosa silakkasaalista ja yli puolet kilohailisaaliista purettiin Viroon tai Ruotsiin. Yli kymmenen miljoonaa kiloa kalaa vastaanotettiin Uudenkaupungin, Kemiönsaaren Kasnäsin, Viron Paldiskin ja Taivassalon Tuomaraisten kalasatamissa.
Viidennes Suomeen puretusta silakkasaaliista meni suoraan elintarvikkeeksi, reilusta kolmanneksesta tehtiin kalajauhoa ruokakalankasvatuksen tarpeisiin, 11 prosenttia käytettiin turkiseläinten rehuna ja loput vietiin ulkomaille. Myös Suomeen puretusta kilohailisaaliista 80 prosenttia meni kalajauhon tuotantoon.
- Osaston luetuimmat
