Kalastaja on ammatissaan luonnonolojen armoilla. Parhaimmillaan talvinen aurinko nostaa hymyn huulille rankan työn lomassa. Kuva: Hanna Koikkalainen
Ammattikalastajia haastavat ikääntymisen lisäksi suojelutoimet, tuulivoima ja keskusliikkeet – kotimaiselle kalalle riittää silti kysyntää
Kotimaisen kalan markkinatilanne on hyvä, mutta ammattikalastajien haasteellinen tulevaisuus mietityttää alalla.Tilaajalle
Markku ja Paavo Törrönen ovat perheyrityksenä poikkeuksellisia alalla, sillä sukupolvien ketju on nykyaikana harvinaisuus ammattikalastajien keskuudessa. Kuva: Hanna KoikkalainenKotimaan vesillä kalastaa noin 700 päätoimista ja 3 000 sivutoimista kaupallista kalastajaa, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta tilastosta. Merialueella kaupallisia kalastajia on eniten Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Sisävesillä puolestaan Etelä-Savossa, Kainuussa ja Lapissa.
Osa alalla työskentelevistä pelkää, että ammattikalastajien ammattikunta häviää tulevaisuudessa. Tällä hetkellä alan keski-ikä on yli 60 vuotta ja eläköityvien kalastajien tilalle ei ole tarpeeksi uusia tulijoita.
Suur-Saimaan alueella kalastava lappeenrantalainen Paavo Törrönen on toisen polven kalastaja.
Törrösen pyytämä kala menee jatkojalostukseen Savonlinnan Kerimäellä sijaitsevalle Kerimäen Kalatalo Oy:lle, jonka osakas hän on. Kaikelle pyydettävälle kalalle on varma markkina, mutta säiden armoilla olevan ammattikunnan tulevaisuus vetää Suomen ammattikalastajaliitto (SAKL) ry:n hallituksessa istuvan kalamiehen mietteliääksi.
”Sisävesikalastajien keskuudessa keski-ikä huitelee yli kuudessakymmenessä, eikä alalle ole tulossa nuoria yrittäjiä. Myös työn fyysinen vaativuus ja luonnon rytmissä toimiminen asettaa omat haasteensa”, Törrönen kuvaa ammattiryhmän tilannetta.
Suomen ammattikalastajien liiton jäsenyritysten toimesta kalastetaan yli 90 prosenttia kotimaisesta kalasaaliista. Kotimaiselle kalalle on kysyntää, joskin hintakilpailu ulkomaisen tuontikalan kanssa on kovaa.
Myös liiton toimitusjohtaja Kim Jordas tunnistaa ammattikunnan ikääntymisen alan keskeiseksi haasteeksi.
”Ammattikalastajien keski-ikä on kivunnut 60 ikävuoden tuntumaan ja sukupolvien jatkumo ammattikunnassa on katkeamaisillaan. Perinteinen isältä pojalle siirtyvä sukupolvien ammattiketju on tällä alalla käytännössä hävinnyt”, Jordas kertoo.
Ikääntyminen ei kuitenkaan ole ainut alaa haastava ongelma, Jordas huomauttaa. Hän nostaa uuden toimijan aloittamisen kannalta ongelmalliseksi kovat alkuinvestoinnit sekä kalastuslupien ja kalastusalueiden saatavuuden. Myös merituulivoima ja uudet suojelualueet haastavat ammattikalastajia todenteolla.
Erityisesti luvansaantitilannetta Jordas kuvaa haastavaksi ja vaihtelevaksi.
”Se vaihtelee alueittain ja jopa kunnittain, mutta kyllä se joillain alueilla on erittäin haasteellista. Entuudestaan tuntemattoman on monesti vaikeampi saada kalastuslupia, kuin esimerkiksi aikaisemmin alueilla kalastaneiden kalastajien ja perheenjäsenten.”
Merialueiden tärkeimmät kalasaaliit ovat silakka ja kilohaili, sisävesillä puolestaan muikku. Kuva: Hanna KoikkalainenMerialueiden kalastukselle uusina haasteina ovat Pohjanmerelle ja Itämeren pääaltaalle suunnitellut merituulivoimapuistot. Myös kasvavien suojelualueiden pelätään pirstaloivan kalastusvesiä etenkin merialueilla.
”Eniten tuulivoimapuistot tulevat vaikuttamaan erityisesti troolikalastukseen, mutta myös rannikkokalastukseen. Lisäksi niiden vaikutus kalakantoihin mietityttää alamme toimijoita”.
”On kuitenkin hyvä muistaa, että nämä ovat pitkiä prosesseja ja konkretisoituvat ehkä vuosikymmenen lopulla. Vasta seuraavan vuosikymmenen alussa nähdään, mitkä hankkeet näistä toteutuvat ja mitkä eivät”, Jordas tiivistää.
Ammattikalastajien liitossa on myös aktiivisesti seurattu suunnitteilla olevia suojelualueita, joita on tulossa Euroopan unionin ja mahdollisesti myös kansallisten päätösten seurauksena.
”Näiden suojelupäätösten pelätään hankaloittavan kalastusta merkittävästi tietyillä alueilla”, Jordas kertoo.
”Kyllähän tämä keskusliikkeiden vahva asema on tälläkin alalla ongelma. Kaupat määrittelevät markkinoinnillaan ja hintakilpailulla sen, mitä kuluttajat syövät. Kotimaisella kalalla ei ole parhaat mahdolliset kilpailuedellytykset markkinoilla, joten keskusliikkeet mielellään ottavat myyntiin ulkomaista kalaa”, Jordas sanoo harmistuneena.
Vaikka alan tulevaisuudessa siintää useita epävarmuustekijöitä, pidetään ammattikalastajien keskuudessa positiivisena asiana kotimaisen kalan vakaata kysyntää ja kohtalaista hintatasoa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
