Kaisa Heino kertoo nähneensä Ketjuttoman mainoksen somessa ja soittaneensa heti yhteisölle, että hän haluaa mukaan. Kuva: Rami MarjamäkiYlöjärviKetjuton-yhteisö tuo pienyrittäjille poikkeuksellista näkyvyyttä – Kaisa ja Aki tähtäävät miljoonabisnekseen maaseudulla
Yhden Ketjuton-konseptin kehittäjän mukaan liiallinen keskittyminen ei ole vain ravintola-alan ongelma.TilaajalleKeskellä Ylöjärven maalaismaisemaa Näsijärven rannalla sijaitsee maaseutuyritys Villa Vinon kesäkahvila, leipomo, herkkukauppa, maatila ja elämyskeskus.
Yrityksen kesäkahvila on mukana tänä vuonna aloittaneessa Ketjuton-konseptissa. Se tuo esille, että yritys on pienyrittäjien omistama, eikä se kuulu isoon ketjuun. Ketjuttomalla halutaan lisätä ihmisten tietoisuutta pienyrittäjistä.
Koko Villa Vino on ketjuton, mutta konseptissa keskitytään tällä hetkellä ravintola-alaan.
Vinoa pyörittävät aviopari Kaisa ja Aki Heino. Maatila on Kaisan suvun juuria (os. Heikkilä). Hän on merkonomi ja ennen Vinoa hän työskenteli kaupan alalla. Akilla on lisäksi oma rakennusalan yritys, joka vie ison osan hänen ajastaan.
Ketjuton-konseptilla on nettisivut ja somet. Nettisivuilta löytyy kartalta yhteisössä mukana olevat yritykset. Ketjuton toimii tällä hetkellä Tampereen seudulla.
Vino järjestää kesäisin lähes joka päivä jonkin tapahtuman. Lisäksi yritys valmistaa muun muassa mysliä ja makuöljyjä. Tuotteiden valmistamiseen riittää tilan noin 14 hehtaarin pellot, joissa viljellään kauraa.
”Tuotteiden valmistus elättää meidät talvikaudella, se on meidän selkäranka kaikelle toiminnalle”, Kaisa Heino sanoo.
Tuotteita myydään Pirkanmaalla ja niitä voi tilata myös yrityksen verkkokaupasta.
Heinot perustivat Villa Vinon 2020. Maaseutuyritystä ei ole vielä siirretty heidän omistukseensa, vaan yritys on Kaisan isän nimissä. Taustalla 230-vuotias Heikkilän vanha pirtti, jossa on museo. Kuva: Rami MarjamäkiKetjuton brändistä Heinot sanovat saaneensa näkyvyyttä.
”Mielestäni se on aivan ihana juttu. Toivomme, että myöhemmin tulisi lisää kampanjoita”, Kaisa Heino sanoo innostuneena.
Hän kertoo brändin herättäneen hyvin huomiota ja ketjuttomien ravintoloiden lisänneen toistensa näkyvyyttä.
”Asiakkaat ovat katselleet julisteita ja keskustelleet aiheesta kanssamme.”
Tilalla on oma uimaranta ja venelaituri. Asiakkaita käy paljon veneillä. Peltoa on noin 14 hehtaaria ja metsää yli 50 hehtaaria. Kuva: Rami MarjamäkiYksi Ketjuton-konseptin kehittäjistä on kangasalalainen pienyrittäjä Markku Kuumola, joka pyörittää mainostoimistoa. Idea syntyi muutama vuosi sitten, kun hänen kaverinsa ravintola meni konkurssiin.
”Hän kysyi, että enkö mä nyt jotain keksisi, että saisi kuluttajien huomion kiinnitettyä ketjuihin kuulumattomiin pienempiin yrityksiin.”
Ketjuton ei ole suuren rahoittajan hanke, vaan pien- ja mikroyrittäjien yhteisö.
”Asia edistyy vähän niin kuin suusta suuhun, että porukka oikeasti suosittelee tätä ja kertoo eteenpäin. Ja se on ehkä just sitä osastoa, mitä ei pysty rahalla ostamaan.”
Brändin lanseerauksen jälkeen Kuumola alkoi kävelemään yrityksiä läpi.
”Kiertelin joka paikassa, kerroin asiasta ja kohtuullisen nopeasti aloin saamaan hyvää palautetta. Saimme yrittäjiä mukaan.”
Kuumolan mukaan moni Tampereen seudulla tietää jo konseptista ja tukee asiaa.
”Pienyrittäjyyden edistäminen on mielestäni kaikkien asia, eikä minkään tietyn puolueen tai aatesuunnan edustajien”, Kuumola sanoo. Kuva: Rami MarjamäkiKuumolan mukaan tavoitteena on tulevaisuudessa tuoda pienyrityksiä enemmän esille esimerkiksi somessa.
”Loppuvuodesta esitellään eri paikkoja enemmän ja näytetään sitä moninaisuutta ja uniikkiutta, mitä pienyrittäjistä löytyy.”
Myös pienyrittäjien joukkoa laajennetaan.
”Liiallinen keskittyminen ei ole vain ravintola-alan ongelma”, Kuumola sanoo.
Yhteisö pyrkii kasvamaan Suomen suuriin kaupunkeihin.
”Pikkupaikkakunnalla on usein paremmin tiedossa, että kuka omistaa minkäkin paikan. Suurempi tarve Ketjuttomalle on ehkä suuremmissa kaupungeissa. Pienten paikkakuntien pienyrittäjät pääsevät totta kai silti mukaan.”
Aki Heino rakensi Vinon pihapiiriin maalaishenkisen minigolfradan. Kuva: Rami MarjamäkiVilla Vino tähtää kasvuun. Heinot sanovat, että he ovat juuri saaneet rakennusluvan uusille tuotantotiloille. Ne nousevat tilan pihapiiriin ja valmista pitäisi olla loppuvuodesta.
”150-neliöinen tila ja investointi on satoja tuhansia euroja. Siellä tullaan valmistamaan myslejä, keksejä ja makuöljyjä, toki uudet tilat mahdollistavat myös kehittämisen.”
Talvella Heinot kiertävät myymässä tuotteitaan messuilla. Kesäkaudella yritys työllistää yli 20 työntekijää ja talvella noin kahdeksan. Kesätyöntekijät ovat alueen nuoria.
Vinolla on tilalla olevien toimintojensa lisäksi kauppakeskus Elossa kahvila, joka on auki ympäri vuoden.
Vinon kesäkahvilassa on riittänyt hulinaa. Kuva: Rami MarjamäkiViime tilikaudella yrityksen liikevaihto oli omistajien mukaan yli 900 000 euroa ja liikevoitto yli 80 000 euroa. Tänä tilikautena on tarkoitus ylittää miljoonan liikevaihto.
Omistajat painottavat, että yrityksen tulos tulee kokonaisuudesta, mutta kahvila on toiminnan ydin, ja siitä tulee suuri osa tuloksesta.
Jos yksi asia pitäisi impulsiivisen pienyrittäjien näkökulmasta muuttaa, on se luvituksen nopeus.
”Elinvoimakeskuksen ja kaupungin toiminta on yllättävän verkkaista. Pitää olla itse todella aktiivinen. Joihinkin lupiin voi mennä lähes vuosi”, Aki Heino sanoo.
”150-neliöinen tila ja investointi on satoja tuhansia euroja.”
Markku Kuumolan arvion mukaan Ketjuton-yhteisöön on muutaman kuukauden toiminnan jälkeen osallistunut lähes 70 yritystä, joista suurin osa toimii ravintola-alalla.
Brändi sai alkusysäyksen näkyvyydelleen Ketjuton kesäkuu -kampanjalla.
”Kampanjan tarkoitus oli saada se iskostettua ihmisten mieliin, mutta ilman mitään vastakkainasettelua ketjuja kohtaan. Myös ketjujen tekemä työ on arvokasta, mutta aina on hyvä olla vaihtoehtoja.”
Ketjuton pyrkii myöhemmin tarjoamaan pienyrittäjille myös muita etuja kuin markkinointia.
”Monia asioita pystyy toteuttamaan, kun on joukkovoimaa takana.”
”Liiallinen keskittyminen ei ole vain ravintola-alan ongelma.”
Ketjuttomuuden määrittelyyn ei ole Kuumolan mukaan tarkkaa rajaa, mutta esimerkiksi franchising-ketjuja ei ole yhteisössä mukana.
”Jos joku omistaa vaikka kymmenen ravintolaa, niin se on ihan hyvinkin vielä pienyrittäjyyttä.”
Ketjuttoman yrittäjän tilanne eroaa Kuumolan mukaan ketjullisesta monin eri tavoin.
Haasteita ovat muun muassa korkeammat yksikköhinnat tavarahankinnoissa, henkilöstön saatavuuteen liittyvät asiat ja rajalliset markkinointiresurssit.
”Jos joku omistaa vaikka kymmenen ravintolaa, niin se on ihan hyvinkin vielä pienyrittäjyyttä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
