Jouni Jussinniemi (vasemmistoliitto, kuvassa oikealla) on Pyhäjärven ääniharava ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Vasemmalla kuvassa keskustalainen Jukka Tikanmäki, Pyhäjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Kuva: Timo VillanenPyhäjärviKuntalaiset kokevat, etteivät voi vaikuttaa päätöksentekoon, paikallispoliitikot eri mieltä – ”Oma vastuu unohdetaan”
Pyhäjärvellä palvelujen keskittäminen ja kiistanalaiset hankkeet ovat koetelleet paikallisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Päättäjien mukaan enemmistö kuntalaisista luottaa päättäjiin ja kunnan valoisaan tulevaisuuteen.Tilaajalle”Monilla suomalaisilla paikkakunnilla kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista on heikentynyt”, kertoo Pyhäjärven hyvinvointijohtaja ja valtio-opin dosentti Jouni Tilli. Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa haastatellut kuntalaiset ja päättäjät kertovat, että lähipalveluiden katoaminen on nakertanut luottamusta demokratiaan ja hyvinvointivaltioon.
Tutkittuja kuntia yhdistää tunne siitä, ettei päätöksentekoon enää pysty vaikuttamaan. Yksi tutkimuksen kohdekunnista on Pyhäjärvi, jossa Pyhäsalmen kaivoksen sulkeminen, palveluiden etääntyminen tai katoaminen ja väestön väheneminen ovat koetelleet kunnan elinvoimaa.
Kunnan asukkaat kokivat tutkimuksen mukaan tulleensa ohitetuiksi kouluverkosta päätettäessä. Pyhäjärvi lakkautti vuonna 2018 kolme kyläkouluja, eivätkä adressit ja asukkaiden tekemät laskelmat hidastaneet lakkautuspäätöksiä.
Pyhäjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Tikanmäki (kesk.) ei allekirjoita kuvaa luottamuksen rapautumisesta. Hänen mukaansa kuntalaisia kuunnellaan jatkuvasti, mutta toteaa myös, että mielipiteissä on oltava johdonmukainen.
”Jos jotakin uutta ilmenee, niin mieltä muutetaan, mutta ei voi olla niin, että parittomana päivänä ollaan yhtä mieltä ja parillisena toista”, hän toteaa.
Tikanmäki ja Jussinniemi näkevät, että luottamuksen rakentamisessa kasvokkaiset kohtaamiset ja aktiivinen yhteydenpito kuntalaisiin on keskeisintä. Vuoropuhelu kuntalaisten kanssa kuuluu heidän mukaansa valtuutetun tehtävään. Kuva: Timo VillanenKaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouni Jussinniemi (vas.) on Tikanmäen kanssa samoilla linjoilla.
”Poliitikko ei onnistu koskaan täydellisesti, mutta näen, että meillä luotetaan edelleen sekä viranhaltijoihin että päättäjiin”, hän sanoo.
Jussinniemen ja Tikanmäen mukaan kuntalaisten pitäisi vaikuttaa asioihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jo valmisteluvaiheessa, ei päätöksenteon loppumetreillä.
”Suomessa ei aina ymmärretä vaikuttamisen mekanismia. Jos odottaa tumput suorina ja nyrkki taskussa, että juna menee aseman ohi, niin silloin on myöhäistä muuttaa asioita. Oma vastuu unohdetaan”, Jussinniemi toteaa.
”Jos odottaa tumput suorina ja nyrkki taskussa, että juna menee aseman ohi, niin silloin on myöhäistä muuttaa asioita.”
Myös jatkuva hankkeista ja päätöksistä valittaminen aiheuttaa poliitikoissa huolta ja närää.
Jussinniemen mukaan päätöksistä valittamisen mahdollisuus on tärkeä oikeusturvakeino, mutta sitä ei pidä nähdä demokratian, politiikan tai mielipiteen jatkeena.
Valitukset ovat pitäneet esimerkiksi paikallisen hyvinvointitalohankkeen jäissä. Rakennukseen olisi tarkoitus sijoittaa esimerkiksi liikuntahalli, kirjasto, kulttuurisali ja nuorisotilat.
Jouni Tilli on valtio-opin dosentti Lapin yliopistossa, ja hän on mukana ”Etäisyyden politiikka 1900- ja 2000-lukujen Suomessa” -tutkimushankkeessa. Virkansa vuoksi hän ei ole keskittynyt Pyhäjärven tapaukseen, vaan esimerkiksi hallintoasiakirja-aineiston keräämiseen ja analysoimiseen. Kuva: Timo VillanenOppilaiden keskittäminen kahteen kouluun herätti Pyhäjärvellä voimakkaita tunteita.
Tikanmäen mukaan oppilasmäärän lasku teki ratkaisuista väistämättömän.
”Jälkeenpäin ajateltuna oppilaiden määrä on meillä pienentynyt jatkuvasti. Päätös olisi pitänyt tehdä jossakin vaiheessa joka tapauksessa”, Tikanmäki sanoo.
Hän kertoo, että osa vanhemmista vastusti lakkautuksia aluksi, mutta myöhemmin piti suurempia kouluyksiköitä lasten kannalta parempina.
”On sanottu, että pidähän huoli, että koulu lakkautetaan, jotta lapset pääsevät isompaan joukkoon leikkimään ja harrastamaan”, hän toteaa.
Pyhäjärvellä luottamuspaikat aiheuttivat sopan viime keväänä. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät ottaneet vastaan mitään heille tarjottuja luottamushenkilöpaikkoja. Vaalituloksesta tehtiin valitus, mutta luottamuspaikkoihin ei tehty muutoksia PS:n saamasta lisävaltuustopaikasta huolimatta, sillä päätökset toimielinpaikoista olivat jo lainvoimaisia. Kuva: Timo VillanenTilanne Pyhäjärvellä ei ole toivoton.
Tillin mukaan tuoreen kyselyn perusteella valtaosa (83,9 prosenttia) pyhäjärvisistä on joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä elämäänsä kunnassa.
Jussinniemi ja Tikanmäki puolestaan kehuvat Pyhäjärven ”henkilökattausta” sekä viranhaltijoiden ja päättäjien välistä keskusteluyhteyttä.
Kaivoksen sulkemisen aiheuttamaa lovea kunnan budjettiin pyritään puolestaan paikkaamaan tuulivoimalla.
”Sanotaan, että 80 myllyä toteutuessaan riittää jo siihen, että meillä ei tulevaisuudessa ole minkäänlaisia taloushaasteita”, Jussinniemi toteaa.
SEO:n entinen yrittäjä Eero Humaloja kertoo, että Pyhäsalmen kaivos on työllistänyt parhaimmillaan 500 henkeä. Viime vuosien aikana hänen arvionsa mukaan noin 200 ihmistä on joutunut lähtemään Pyhäjärveltä töiden loppumisen vuoksi. Kuva: Timo VillanenPaikallinen Eero Humaloja ei lähde kritisoimaan poliitikkoja.
”Jos minä itse olisin poliitikko, niin en olisi varmaan pystynyt mitään sen kummemmin tekemään, tilanne on kaikille vaikea.”
Kunta on pieni ja väki vähenee.
Humaloja ei kuitenkaan usko, että tuulivoimahankkeilla saadaan paikattua kaivoksen sulkemisen aiheuttamaa rahapuutetta.
Huoltoasemalla Humalojan juttukaverit toteavat, että valtiovetoiset palvelut ovat hävinneet. Esimerkiksi poliisi, pankki ja Kela ovat sulkeneet toimipisteensä. Urheilumahdollisuuksia kyläparlamentti puolestaan kehuu.
Tilanteessa kuitenkin asenne ratkaisee.
”Ei tässä auta jäädä makaamaan ja voivottelemaan”, yksi kyläparlamentaarikoista toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
