Tarkastuskäynneistä tiedotetaan kiinteistönomistajia etukäteen. Kuva: Kari Salonen
Konsulttiyhtiöt ovat tehneet kunnille kymmeniä kiinteistöveroselvityksiä – Hattula valitsi toisin
Konsulttiyhtiöt tehneet verotuloja himoitseville kunnille kymmeniä kiinteistöveroselvityksiä. Kunnissa on vaihtelevia kokemuksia siitä, miten paljon selvitys vaikuttaa verotuloihin.Tilaajalle
Kymmenet kunnat ovat tehneet omana työnä tai ostaneet konsulttiyhtiöiltä kiinteistöverokartoituksia tai -selvityksiä. Kuva: Timo FilpusSuomen kunnissa on viime vuosina laitettu rakennusten tietoja ajan tasalle urakalla.
Kymmenet kunnat ovat tehneet omana työnä tai ostaneet konsulttiyhtiöiltä kiinteistöverokartoituksia tai -selvityksiä.
Niissä käydään läpi rakennukset ja katsotaan, ovatko rakennusrekisterin tiedot ajan tasalla.
Rakennusrekisteri on pohjarekisteri, josta tiedot päätyvät Digi- ja väestötietoviraston rakennus- ja huoneistorekisteriin sekä Verohallinnon järjestelmiin verotuksen pohjatiedoiksi.
Uusia kiinteistöjä on löytynyt lisää 38 prosenttia.
Hattulan kunnanjohtaja Pekka Järvi kertoo, että loppusuoralla oleva selvitys paljastaa, että vain pieni osa kiinteistötiedoista pitää paikkaansa.
Vuoden alkuun mennessä kunnassa oli tarkastettu 11 300 rakennusta tai rakennustunnusta.
Uusia kiinteistöjä on löytynyt lisää 38 prosenttia. ”Erilaisia, mutta on siellä ihan vapaa-ajan asuntoja.”
”31,8 prosenttia rakennuksista on sellaisia, että niitä ei aikaisemmin ole ollut rekistereissä. Noin 14 prosentin osalta pinta-alatiedot ovat olleet rekistereissä ja Verohallinnolla oikein.”
Mittauksessa rakennusten kokonaisala on kasvanut 25 prosentilla ja laskenut 14 prosentilla.
”Eräs tuttu soitti ja sanoi, että miten hänellä on tullut taloon 90 neliötä lisää, kun ei hän kolmeen vuosikymmeneen ole rakentanut.”
Hattulassa kolmen hengen tiimi on kiertänyt kunnan kiinteistöjä syksystä 2023 alkaen ja mitannut kiinteistöt kunnan omana työnä.
”Kyllähän se maksaa, kun kolme ihmistä töitä tekee, mutta kuitenkin se on kustannuksiltaan nähty järkevimmäksi toteuttaa.”
Aiemmin kartoitusta on kunnassa tehty ilmakuvien perusteella, mutta se lopetettiin alkumetreillä, kun kuntalaisilta alkoi tulla huomautuksia.
”Eräs tuttu soitti ja sanoi, että miten hänellä on tullut taloon 90 neliötä lisää, kun ei hän kolmeen vuosikymmeneen ole rakentanut. Kävin katsomassa. Hän oli tehnyt liian siistin halkokasan ja peittänyt sen pellillä, se näytti ylöspäin kiinteistöltä.”
Seuraavaksi kunta selvitti kartoituksen teettämistä konsulttityönä, mutta luopui ajatuksesta, kun ei pitänyt yhtiön tarjousta aikataulultaan realistisena.
”Kun projektia ei kuitenkaan voi kesken jättää, sitten sieltä täytyy tilata lisätöitä.”
Kiinteistöverokertymän odotetaan vielä nousevan ehkä 3,7 miljoonan tasolle.
Itse tehty selvitys valmistuu viimeistään ensi vuonna.
Rekisteri saadaan ajan tasalle ja veroa maksetaan jatkossa oikein.
Kunnan tulopohjakin vahvistui: viisi vuotta sitten oli kiinteistöverokertymä vuodessa noin 2,1 miljoonaa euroa ja nyt 3,3 miljoonaa euroa ja sen odotetaan vielä nousevan ehkä 3,7 miljoonan tasolle.
”Kasvu on merkittävä, tosin verokertymään vaikuttaa myös rakennuslupien tarkastelu. Meillä oli pari tuhatta rakennuslupaa loppuun viemättä eli rakennuksista ei ollut aina mennyt tietoa verottajalle.”
”Todella pienenä kuntana avaimet käteen -tyyppinen ratkaisu on meille paremmin hallinnoitavissa kuin omana työnä tekeminen.”
Juupajoki puolestaan päätti maaliskuun alussa tilata kiinteistöveroselvityksen konsulttiyhtiö FCG:ltä.
Tänä vuonna kartoitus tehdään yhdellä kunnan alueella. Valmista on tarkoitus olla jo syksyllä. Seuraavina vuosina käydään läpi muut alueet.
”On yleinen ongelma, että rekisterit eivät pidä paikkaansa, jolloin verotuloja jää saamatta”, sanoo Juupajoen kunnanjohtaja Riku Siren.
”Todella pienenä kuntana avaimet käteen -tyyppinen ratkaisu on meille paremmin hallinnoitavissa kuin omana työnä tekeminen. Ostopalvelu on tietysti kalliimpaa, mutta odotamme saavamme selvityksen helpommin loppuun, kun meillä ei ole omaa väkeä irrottaa tähän pienessä organisaatiossa.”
Ensimmäisen alueen kartoitus maksaa 61 500 euroa.
Kasvanut veropohja tuo jatkossa tuottoa joka vuosi, huomauttaa Siren. Jos kiinteistöveroa tulisi tarve korottaa, korotuksen tuotto on parempi, kun kaikki kaikki verotettavat kiinteistöt ovat rekisterissä.
Rekistereiden tiedot ovat usein ristiriitaisia.
Kuntaliiton omistama konsulttiyhtiö FCG Rakennettu Ympäristö Oy on tehnyt kymmenen vuoden aikana eri laajuisia kiinteistöverokartoituksia yli 50 kunnassa ja kaupungissa, kertoo tiimipäällikkö ja projektijohtaja Risto Kärkkäinen.
Aluksi yhtiö tarkastelee eri rekistereiden tietoja, Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoja ja ilmakuvia.
Rekistereiden tiedot ovat usein ristiriitaisia. ”Paikan päällä käymällä pystytään varmistamaan oikea tieto ja että rakennus on ylipäätään olemassa”, kertoo Kärkkäinen.
Tieto rakennuksista, jotka voi rakentaa ilmoitusmenettelyillä, jää Kärkkäisen mukaan usein puolitiehen matkalla viranomaisille. Myös tieto muutoksista ja laajennuksista tuppaa laahaamaan.
Kiinteistöverotettavan rakennuskannan pinta-ala kunnan koko alueella kasvaa Kärkkäisen mukaan kartoituksissa poikkeuksetta.
”Mitään ei tyhjästä nyhjäistä esimerkiksi satelliittikuvista.”
FCG käy katsomassa kaikki kiinteistöt paikan päällä. Tarkastukset jaksotetaan yleensä useammalle vuodelle.
Kartoituksen aikataulu osataan Kärkkäisen mukaan arvioida realistisesti ja FCG antaa kunnalle neuvontaa, jos sen toiveet aikataulusta ovat epärealistiset.
Tarkastuskäynneistä tiedotetaan kiinteistönomistajia etukäteen. Kärkkäisen mukaan paikan päällä tullaan aina ensimmäisenä kertomaan, mistä käynnissä on kyse.
Tarkastuskäynnillä kaikki rakennukset kuvataan ja mitataan. Niiden varustelut kirjataan ja sijainnit korjataan. ”Mitään ei tyhjästä nyhjäistä esimerkiksi satelliittikuvista. Tiedot ovat ihan vierestä todennettuja.”
Kartoitus luovutetaan kunnan rakennusvalvonnalle, joka korjaa rakennusrekisteriään niiden pohjalta.
”Kiinteistövero ei voi olla mikään kunnan verotulojen automaatti.”
Kuntien kiinteistöveroselvitysten taustalla voi olla kuntien talouden kiristyminen, sanoo Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
”Kiinteistövero ei voi olla mikään kunnan verotulojen automaatti”, hän muistuttaa.
Myös uusi rakentamislaki, joka vapautti viime vuonna luvasta alle 30-neliöiset muut kuin asuinrakennukset, voi johtaa siihen, että kunnat laittavat nyt rekistereitä kuntoon.
”Suomessa on ollut hyvät rekisterit. Nyt niiden tieto ei ole enää luotettavaa, kun rakentamisluvasta vapautetut rakennukset eivät enää näy niissä”, sanoo kehittämispäällikkö Paula Mäenpää Kuntaliitosta.
Rekistereissä voi olla virheitä, kun kuntien järjestelmät ovat muuttuneet ajan saatossa. Myös luvatta rakentamista on Mäenpään mukaan tapahtunut.
Kunnat käyvät viimeistään vuoden 2028 lopusta lähtien toimittamaan rakennus- ja lupatietoja väestötietojärjestelmän sijaan valtakunnalliseen Ryhti-järjestelmään.
”Osa kunnista on nähnyt, että Ryhti-järjestelmän käyttöön siirtyminen on hyvä hetki tehdä rakennustietojen perusparannusta. Laki tai Ryhti-järjestelmän käyttöön siirtyminen ei kuitenkaan velvoita tätä tekemään”, kertoo projektipäällikkö Henrik Saari Suomen ympäristökeskuksesta.
”Käytännössä kiinteistöinventointien verovaikutus näkyy tulevina vuosina.”
Kiinteistöveroselvitykset ovat herättäneet tunteita. Esimerkiksi Eurassa selvitys kuumensi tunteet niin pahasti, että kunta päätti 2024 keskeyttää tietojen keräämisen, Sydän-Satakunta-lehti kertoo.
”Yleensä työn tarve kyllä ymmärretään ja vastaanotto on asiallisen ystävällistä, mutta koska taloudellisia vaikutuksia voi olla suuntaan tai toiseen, voi vastaanotto joskus olla myös harmistunut”, kertoo Kärkkäinen.
Hattulassa tunteet eivät ole Järven mukana kuumentuneet. Paikalle tulosta on viestitty etukäteen.
”En usko, että muutokset ovat yksittäistä taloutta kohden suuret suuntaan tai toiseen. Kunnan mittakaavassa siitä tulee ihan merkittäviä summia.”
”Tiedän tilanteita, joissa on ihmetelty, että verotuloa ei välttämättä ole kertynyt siinä määrin kuin ajateltiin.”
Kuntaliiton erityisasiantuntija Pekka Montellin mukaan kunnissa on vaihtelevia kokemuksia siitä, miten paljon kiinteistöveroselvitys vaikuttaa verotuloihin.
”Tiedän tilanteita, joissa on ihmetelty, että verotuloa ei välttämättä ole kertynyt siinä määrin kuin ajateltiin. Joissain kunnissa on oltu tyytyväisiä lopputulokseen.”
Kuntien tekemät tai teettämät kiinteistöveroselvitykset tuottavat harvoin isoja muutoksia yksittäisen kiinteistönomistajan kiinteistöveron määrään, kertoo veroasiantuntija Mikko Rongas Verohallinnosta.
Jos muutos veroon on alle 500 euroa, Verohallinto pitää sitä vähäisenä eikä lähde oikaisemaan veroa takautuvasti.
”Käytännössä kiinteistöinventointien verovaikutus näkyy tulevina vuosina.”
Muutokset myös näkyvät viiveellä: esimerkiksi tänä kesänä tehtyjen kiinteistöverokartoitusten tulokset eivät Rongaksen mukaan välttämättä ehdi mukaan vielä vuoden 2027 kiinteistöverotuspäätökseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
