Elintarvikeyritykset huolissaan: Hallituksen suunnitelmat uhkaavat jarruttaa investointeja

Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL) kysyi jäsenyrityksiltään, miten hallituksen päätös makeisten ja suklaan siirtämisestä yleiseen arvonlisäverokantaan terveysperusteisen verotuksen nimissä sekä mahdolliset suunnitelmat verotuksen laajentamisesta vaikuttavat poliittiseen riskiin ja haluun investoida kotimaahan, kerrotaan liiton tiedotteessa.

Kesäkuussa tehtyyn liiton jäsenyrityskyselyyn vastasi 33 ruoka-alan yritystä. Vastaajat edustavat elintarviketeollisuuden kaikkia toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Yli puolet alan yrityksistä oli huolissaan hallituksen verolinjauksista. Vastaajista 76 prosenttia arvioi lisäksi, että elintarvikkeiden siirtäminen laajemmin yleiseen arvonlisäverokantaan heikentää yritysten kykyä työllistää enemmän Suomessa.

Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismailin mukaan tuloksista näkyy huoli arvonlisäveron eriyttämisestä vaihtelevilla poliittisilla perusteilla. Epävarmuus toimintaympäristössä kasvaa, koska kotimarkkinat ovat tärkein markkina suomalaiselle elintarviketeollisuudelle.

”Maan hallitus laittaa veroratkaisuillaan elintarvikealan päälle investointijarrun, vaikka hallitusohjelman mukaan pitäisi painaa kaasua kasvulle ja elintarvikeviennille. Jos alan investointihalukkuus vähenee, vaikutukset heijastuvat myös kotimaisen raaka-aineen kysyntään”, Ismail kertoo tiedotteessa.

Hallitusohjelma lupaa turvata vakaan toimintaympäristön yrittämiselle ja investoinneille. Elintarvikeyrityksille valtiovarainministeriön (VM) budjettiehdotus lupaa tiedotteen mukaan kuitenkin kaikkea muuta kuin vakautta ja ennustettavuutta. Vuoden 2025 talousarvioehdotuksessa mukana olevat virvoitusjuomaveron sekä makeisten ja suklaan arvonlisäveron korotukset ovat Elintarviketeollisuusliiton mukaan valikoivia ja pistemäisiä.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelän mielestä heikentyneen kannattavuuden ja kasvaneen ruokatuonnin kanssa kamppailevaa toimialaa ei pidä rasittaa uudella sääntelyllä eikä verotuksella, jotka heikentävät yritysten kilpailukykyä ja kasvuhaluja.

”Verotuksen pitää olla tasapuolista ja ennakoitavaa”, Käkelä vaatii tiedotteessa.

”Oikeudellisesti epävarmojen veroratkaisujen sijaan budjettiriihessä pitää etsiä vaihtoehtoisia tulonlähteitä, jotka koskevat yhteiskunnan toimijoita laajasti ja tasapainoisesti, eivätkä kohdistu vain yksittäisiin elintarvikeryhmiin.”

Liiton mukaan Suomen elintarviketeollisuus on kansantalouden selkäranka, ja tämän sektorin investointien heikentäminen on vakava riski.

Elintarviketeollisuusliitto on tyytyväinen, että VM:n budjettiehdotuksessa lisätään resursseja yritysvetoiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Toisaalta se toteaa, että kotimaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää, että ruokasektorin osuutta kasvatetaan Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoituksesta.

Business Finlandin hankkeiden ja rahoituksen kriteereitä on Elintarviketeollisuusliiton mielestä muutettava siten, että myös kuluttaja- ja kotimarkkina-alat saavat tukea uudistumiseen. Näin päästään hyödyntämään parhaiten elintarvikealan kasvupotentiaalia, kun innovaatiot muuttuvat vienniksi.

”Tutkimus- ja kehittämistoiminta on ennen kaikkea investointeja osaajiin. Ruoka-ala tarvitsee kotimaisten osaajien lisäksi ulkomaisia tutkimus- ja kehittämisosaajia. Heitä voidaan houkutella Suomeen uudistamalla avainhenkilöverotusta kansainvälisten esimerkkien pohjalta”, Käkelä ehdottaa tiedotteessa.

Hallitusohjelman tavoitteena on elintarvikeviennin kaksinkertaistaminen. Elintarviketeollisuusliiton mukaan biotalouden kasvuun varattua määrärahaa pitäisi kohdentaa esimerkiksi elintarvikeviennin pitkäjänteisen edistämisen pysyviin resursseihin ja rakenteisiin.

Juttua muokattu 13.8. klo 15.51: Jutun kuva vaihdettu.