• Multala ennallistamissuunnitelman käsittelystä: ”Eduskunta määrittää toimeenpanon tason”

    Oppositiosta on esitetty vaatimuksia tuoda ennallistamissuunnitelma koko eduskunnan käsiteltäväksi.
    Tilaajalle
    Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala korostaa, etä ennallistamissuunnitelman valmistelun sidosryhmätyö on ollut laajaa.
    Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala korostaa, etä ennallistamissuunnitelman valmistelun sidosryhmätyö on ollut laajaa.  Kuva: Hanne Manelius, Maria Miklas
    Uutiset|Metsäpolitiikka
    24.6.202616:00
    Tilda Karhumaa

    Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) mukaan ennallistamissuunnitelman toimeenpanossa ei olla ohittamassa eduskuntaa.

    Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön kanssa yhteistyössä kansallista ennallistamissuunnitelmaa, joka tulee lähettää Euroopan komission käsiteltäväksi syyskuuhun mennessä.

    Suunnitelmaluonnokseen kootaan tavoitteet ja keinot, joilla vastataan Euroopan unionin ennallistamisasetuksen vaatimuksiin. Ennallistamisasetus hyväksyttiin EU:ssa vuonna 2024.

    Erityisesti keskustan kansanedustajat ovat vaatineet ennallistamissuunnitelman saattamista koko eduskunnan käsiteltäväksi ennen suunnitelman lähettämistä komissiolle.

    Multala vastaa vaatimukseen käsitellä suunnitelma eduskunnassa, että ennallistamissuunnitelman toimeenpanosta päättää aina kulloinenkin hallitus ja eduskunta.

    ”Toimeenpanon julkinen rahoitus määräytyy eduskunnan vuosittain päättämän valtion budjetin mukaisesti. Eduskunta siis määrittää toimeenpanon tason”, Multala sanoo.

    Lopullisen ennallistamissuunnitelman hyväksyy seuraava hallitus vuonna 2027.
    Lopullisen ennallistamissuunnitelman hyväksyy seuraava hallitus vuonna 2027.  Kuva: Maria Miklas

    Multalan mukaan ennallistamissuunnitelman toimeenpanossa ei siis olla ohittamassa eduskuntaa. Hän korostaa suunnitelman kattavaa valmistelutyötä jo tähän mennessä.

    ”Ennallistamissuunnitelmaluonnosta on valmistelutyön edetessä esitelty eduskunnalle useita kertoja, viimeksi touko-kesäkuussa perustuslakivaliokunnalle sekä yhteisessä kuulemisessa maa- ja metsätalousvaliokunnalle ja ympäristövaliokunnalle. Lisäksi valmistelun aikana on järjestetty yhteensä noin 30 tilaisuutta, joihin on osallistunut lähes 6000 henkilöä”, Multala toteaa.

    Multala painottaa, että Suomi käyttää kaikki kansalliset joustot, jotka asetus mahdollistaa.

    ”Suunnitelmasta ei seuraa yksityishenkilöitä sitovia tai heidän omaisuuteensa kohdistuvia päätöksiä.”

    Sari Multala

    ”Eduskunta on hyväksynyt luonnonsuojelulain muutoksen, jossa selkeästi todetaan, että ennallistamissuunnitelma ei ole oikeudellisesti velvoittava. Yksityisten maiden osalta ennallistaminen on vapaaehtoista ja siitä maksetaan korvaus”, hän sanoo.

    Multalan mukaan tavoitteena on löytää Suomelle mahdollisimman kustannustehokas ratkaisu, joka vastaa haastaviin ennallistamistavoitteisiin ja samalla huomioi esimerkiksi metsäteollisuuden ja maatalouden edellytykset, sekä maanomistajien oikeudet.

    Yksityisten maiden osalta ennallistaminen on vapaaehtoista. Kuvassa Metsähallituksen ennallistamiskohde Ilomantsissa.
    Yksityisten maiden osalta ennallistaminen on vapaaehtoista. Kuvassa Metsähallituksen ennallistamiskohde Ilomantsissa.  Kuva: Taneli Laine

    Multala painottaa lisäksi yksityisen omaisuuden suojaa.

    ”Yksityinen omaisuus on turvattu ja tätä suojellaan. Suunnitelmasta ei seuraa yksityishenkilöitä sitovia tai heidän omaisuuteensa kohdistuvia päätöksiä”, Multala sanoo.

    Multala myös muistuttaa, että kyseessä on vasta ensimmäinen versio suunnitelmaluonnoksesta ja siitä käydään vielä kansallinen lausuntokierros.

    ”Kun luonnos suunnitelmasta saadaan valmiiksi komissiolle toimittamista varten, sen perusteella vasta käynnistyvät keskustelut EU-komission kanssa suunnitelman tavoitteista, toimenpiteistä ja rahoituksesta”, hän toteaa.

    Lopullisen ennallistamissuunnitelman hyväksyy seuraava hallitus elokuussa 2027.

    Lisää aiheesta
    • Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Maarit Similä johti virkamiehet, upseerit ja toimittajat suolle maanantaina.

      Maanpuolustus | Näin paljon suon ennallistaminen maksaa hehtaaria kohti: Itärajalla tarvetta olisi 72 000 hehtaarin verran

      Tilaajalle
    • Ennallistettua suota. Kuvituskuva.

      Politiikka | Asiantuntijalta: Suomen ennallistamissuunnitelman valmistelussa vakavia puutteita

    • Soilla ja turvepelloilla ennallistaminen on yksinkertaisimmillaan ojien tukkimista.

      Talous | MT:n tiedot: Suomen esitys ennallistamisasetuksen toimeenpanosta saattaa siirtyä

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    ennallistaminen
    ennallistamissuunnitelma
    eduskunta
    Sari Multala
    ympäristöpolitiikka
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin