

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg pitää todennäköisenä, että EU:n ja Etelä-Amerikan valtioiden neuvottelema Mercosur-vapaakauppasopimus toteutuu.
”Arvioni on, että sopimus menee läpi siitä syystä, että tämä on EU:lle ennen kaikkea geopoliittinen kysymys. EU:lla on tarve hakea uusia kumppanuuksia. Toisaalta Mercosurista ollaan neuvoteltu jo 25 vuotta. Olisihan se tätä taustaa vasten yllättävää, jos sopimus ei menisi läpi”, Åberg toteaa.
Mercosuriin liittyy myös huolia ja kipukohtia, jotka kilpistyvät erityisesti eurooppalaisen maatalouden kannattavuuteen mahdollisen uuden kauppasopimuksen oloissa.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen onkin luvannut korotuksia tulevien vuosien maataloustukiin, jotta Mercosur-sopimus hyväksyttäisiin. Asiasta uutisoivat Euractiv ja Reuters.
Julkaisujen mukaan komission esityksessä tarjotaan maataloustukiin 45 miljardia euroa aiempaa enemmän tulevalle monivuotiselle rahoituskehykselle vuosille 2028–2034.
Åbergia komission puheenjohtajan avaus ei yllätä.
”Kyse ei ole mistään uudesta asiasta vaan siitä, että komissio etenee tässä aikaisempien, maatalousväelle antamiensa lupaustensa mukaisesti.”
”Komissio etenee tässä aikaisempien, maatalousväelle antamiensa lupaustensa mukaisesti.”
MTK:n maatalousjohtajan mukaan EU:ssa on pitkään suunniteltu rakennettavaksi mekanismia, jolla korvataan Mercosur-sopimuksen aiheuttamia haittoja eurooppalaiselle alkutuotannolle.
”Ranskalle ja Italialle oli perusteena lykätä tässä vaiheessa Mercosur-sopimusta, kun korvausmekanismeista ei ollut päätöstä olemassa.”
Mitä tämä lisäraha maatalouteen voisi tarkoittaa Suomelle?
”Lopputulos Suomen kannalta riippuu siitä, millaisessa muodossa komission suunnittelema lisärahoitus toteutuu. Se voi olla korvamerkitty haittojen korvaamiseen tai tulla yleisenä lisäyksenä jäsenmaiden kirjekuoriin”, Åberg avaa.

Johan Åberg huomauttaa, että Mercosur-sopimuksessa on Suomelle ja Euroopalle sekä uhkia että mahdollisuuksia.
”Niinhän se yleensä on, että suurissa vapaakauppasopimuksissa jotkin sektorit voittavat ja toiset häviävät. Siksi on tärkeää rakentaa näitä kompensaatiomekanismeja. Lisärahoitus maataloudelle on perusteltu.”
”Mutta ei Mercosur pelkästään huono asia ole. Se tarjoaa valtavia vientimahdollisuuksia eri elinkeinoaloille, myös maataloudelle.”
”Suurissa vapaakauppasopimuksissa jotkin sektorit voittavat ja toiset häviävät. Siksi on tärkeää rakentaa näitä kompensaatiomekanismeja.”
EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä vuosille 2028–2034 sorvataan jo täyttä höyryä Brysselin ja Strasbourgin kabineteissa.
MTK:n maatalousjohtajan mielestä maatalouspolitiikan kokonaisuus näyttää Suomen kannalta toistaiseksi varsin hyvältä.
”Tukimuodoiltaan ja sisällöltään lähtökohdat ovat ihan hyvällä mallilla, vaikka säädettävääkin toki on. Muun muassa tukien porrastaminen ja muutama muukin kohta vaativat Suomen näkökulmasta vielä hienosäätöä.”
Suurin murhe Suomelle on raha.
”Vähän laskentatavasta riippuen komission esitys tarkoittaisi Suomelle 15–25 prosentin suuruista leikkausta maataloustukiin. Toki menetettävää rahoitusosuutta olisi mahdollista korvata ja täydentää kansallisella rahalla”, Åberg sanoo.
Komission pohjaesitys heikentäisi merkittävästi Suomen nettomaksuosuutta EU:ssa.
”Kaikin puolin ykkösjuttu on puolustaa rahoitusta Suomen näkökulmasta, että nettomaksuasemamme EU:ssa säilyisi kohtuullisena. Tässä MTK:n ja Suomen hallituksen kannat ovat yhtenevät ja viemme niitä yhdessä eteenpäin EU:n suuntaan.”