

”On selvää, että poliisin palveluja täytyy olla saatavilla harva-alueellakin”, sanoo sisäministeri Mari Rantanen (ps.).
Poliisin toimipisteiden verkostoa tarkastellaan paraikaa sisäministeriön hankkeessa. Tarkastelu on vasta meneillään, eikä esityksiä verkostosta vielä ole, kertoo Rantanen.
Poliisin toimipisteiden verkosto ei ole Rantasesta ratkaiseva tekijä vaan se, että partioita on saatavilla.
”Totta kai on selvää, että poliisin pitää näkyä, mutta samaan aikaan on yhtä selvää, että kaupungissa ja maalla ei voi olla samanlainen palvelutaso, koska myöskin riskit ja uhat ovat toisenlaisia.”
”Huumausainerikollisuutta on valitettavasti nähtävillä myös maaseutumaisilla alueilla. Usein siinä tulee mukana myös väkivaltaa. Missään ei ole enää takavuosien lintukotoa.”
Poliisihallitus pohtii Rantasen mukaan nyt, missä päin maata poliisien määrää lisätään ja minkä verran.
”Oletan, että suurin osa lisäyksestä tulee kaupunkeihin, johtuen siitä, että isoimmissa kaupungeissa haasteet sen kun lisääntyvät. Nuorisorikollisuus, jengiytyminen, huumausainerikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus ovat valitettavalla kasvu-uralla. Panostuksia tarvitaan.”
Maaseudulla turvallisuusuhat ovat Rantasen mukaan samanlaisia kuin kaupungeissa mutta mittakaava on pienempi.
”Huumausainerikollisuutta on valitettavasti nähtävillä myös maaseutumaisilla alueilla. Usein siinä tulee mukana myös väkivaltaa. Missään ei ole enää takavuosien lintukotoa”, sanoo Rantanen, joka on työskennellyt poliisina ja ensihoitajana ennen poliittista uraansa.

Sisäministeri lähettää pelastustoimen resursseista painokkaan viestin hyvinvointialueille.
”Toivon, että hyvinvointialueilla riittää viisautta siihen, että operatiivisesta toiminnasta ei säästetä. Ihmisten täytyy saada apua silloin, kun sitä tarvitaan.”
Pelastustoimen järjestäminen siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuonna 2023.
Rantanen nostaa esiin, että pelastustoimen osuus hyvinvointialueiden rahoituksesta on pieni, vain kahden prosentin luokkaa.
”Vaikka se pyyhittäisiin kokonaan pois, ei siitä taida sateentekijäksi olla. Siinä mielessä sieltä ei kannata missään nimessä säästää.”
”Sopimuspalokunnat ovat maaseutumaisten alueiden tukijalka.”
Myös sopimuspalokuntien tulevaisuuteen on Rantasesta kiinnitettävä huomiota.
”Sopimuspalokunnat ovat maaseutumaisten alueiden tukijalka.”
Osassa alueista toiminnan piiriin hakeutuvat ihmiset ovat vähenemään päin. Vapaaehtoistyö on kokonaisuudessaan vähentynyt, ehkä muun elämän kiireistä johtuen, Rantanen pohtii.
Hän toivoo, että nuoret innostuisivat menemään mukaan palokuntatoimintaan. ”Tämä on nuorille aika lailla ainoita ilmaisia harrastuksia. Plus tässä oppii todella paljon sellaisia taitoja, joista on varmasti hyötyä loppuelämää varten.”

Rantanen kiittää suomalaisia viranomaisia erittäin tehokkaiksi, suorituskykyisiksi ja kitkatonta yhteistyötä tekeviksi.
”Suomalaiset viranomaiset ovat olleet erittäin hereillä ja tästä hyvänä esimerkkinä on meidän itärajan tilanne, mutta myöskin Suomenlahden tapahtumat.”
Viranomaisten suorituskykyyn nyt ja tulevaisuudessa keskitytään myös valmisteilla olevassa sisäisen turvallisuuden selonteossa.
”Tässä tilanteessa täytyy fokusoida puhtaasti kovan turvallisuuden ytimeen.”
”Täytyy olla riittävät resurssit, riittävät toimivaltuudet ja riittävä määrä harjoituksia, jotta iskukyky pysyy korkealla.”
”Tässä tilanteessa täytyy fokusoida puhtaasti kovan turvallisuuden ytimeen.”
Lappeenrannassa syntynyt ja lapsena asunut, sittemmin Tampereelle muuttanut, nyt Helsingissä asuva Rantanen kertoo, että silmät pidetään tarkasti auki itään.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Rantasen mukaan turvallisuusympäristöä ainakin hyvin pitkäaikaisesti jos ei pysyvästi.
Venäläiset turistit eivät siis ole palaamassa Itä-Suomeen, vaan alueella pitää löytää muita keinoja talouden tervehdyttämiseen.
”Euroopassa ollaan tällä hetkellä erittäin kiinnostuneita esimerkiksi Suomen historiasta. Voisiko Itä-Suomen sotahistoriasta tehdä matkailuvaltin?”