Suomen kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo katsoo, että hallitusohjelman kalataloutta hyödyttäviä kirjauksia olisi aika panna toimeen. Kuva: PasiLeino
Norjalainen lohi on yhä ykkönen, mutta suomalaisen kirjolohen asema vahvistuu
Kalankasvattajat ry:n mukaan hallituksen on aika tehdä alaa auttavia päätöksiä. Yrityksillä on kasvu- ja investointihalua.Tilaajalle
Kotimaisen kirjolohen syönti on pysynyt viimeiset vuodet vakaana, vaikka kalansyönti muuten on vähentynyt. Norjalaista lohta syötiin Suomessa vuonna 2023 puolitoista kiloa vähemmän, kuin vuonna 2020. Kuva: Jaana KankaanpääSuomalaisten kalansyönti on vähentynyt, mutta lasku on tullut ulkomaisen kalan kustannuksella.
”Se tarkoittaa, että suomalaisen kasvatetun kirjolohen asema suhteessa norjalaiseen loheen on vahvistunut”, sanoo Suomen kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.
Sankelo viittaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoon, jonka mukaan suomalaiset söivät vuonna 2023 noin neljä kiloa kotimaista kalaa vuodessa.
Suosituin kalalaji oli kasvatettu kirjolohi, jota suomalaiset söivät 1,5 kiloa henkeä kohti. Vuodesta 2020 kotimaista kirjolohta on syöty vuosittain melko tarkasti sama määrä.
Sen sijaan norjalaisen lohen käyttö on samassa ajassa vähentynyt puolellatoista kilolla. Vuonna 2020 norjan lohta syötiin 3,9 kiloa henkeä kohti. Vuonna 2023 määrä oli enää 2,4 kiloa.
Sankelo kuitenkin huomauttaa, että edelleen on nähtävissä norjalaisen lohen ”dumppaamista” Suomen markkinoille.
”Suomi on kohdemarkkina, johon tuodaan Norjasta etenkin pienikokoista, ennenaikaisesti perattua kalaa. Tämä näkyy varsinkin syksyisin, kun kala-alalla on sadonkorjuuaika.”
Sankelon mukaan halvan kalan vyöryttäminen markkinoille näkyy nopeasti alan tuloksessa Suomessa, sillä kalankasvatus on täysin markkinoihin sidottua.
Tiukasta hintakilpailusta huolimatta Sankelo kertoo alan näkymien olevan hyvät ja kasvuhakuiset. Kasvattamoilla riittäisi hänen mukaansa myös investointihalukkuutta.
”On myös sellainen tunnelma, että valtiovallan kiinnostus kalankasvatusta kohtaan on nousussa. Hallitusohjelmassakin on edelleen hyviä kirjauksia kalankasvatukseen liittyen, mutta vielä oikein mitään niistä ei ole saatu käytäntöön.”
Keväällä luvassa on Petteri Orpon (kok.) hallituksen puoliväliriihi. Sankelon mukaan kalankasvattajat ovat antaneet jo viime keväänä oman norminpurkulistansa.
Mukana on esimerkiksi tavoite kohdella verkkoaltaiden ympäristölupia toistaiseksi voimassa olevina. Nykyinenkin ympäristölaki säätää, että ympäristöluvan pitäisi olla pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa.
”Suomi on kohdemarkkina, johon tuodaan Norjasta etenkin pienikokoista, ennenaikaisesti teurastettua kalaa.”
Merialueiden verkkokasvattamoilla lupa on kuitenkin Sankelon mukaan rajattu kuuteen vuoteen.
Ala on myös muun muassa ehdottanut, että luvitetun kalanviljelylaitoksen ympäristökuormitusta tarkasteltaisiin 3–5 vuoden jaksoissa nykyisen vuoden sijasta.
”Näiden ehdotusten toteuttaminen ei maksaisi mitään”, Sankelo sanoo.
Kalankasvattajia kaihertanut hallintokukkanen ovat valitukset, joita yhdet viranomaiset tekevät toisten päätöksistä. Ensi vuoden alusta on kuitenkin tarkoitus saattaa voimaan aluehallinnon uudistus, jonka myötä näistä tilanteista päästään eroon.
Sankelo sanoo alan toivottavan ilolla tervetulleeksi kaikki uudistukset, jotka sujuvoittavat ympäristöluvitusta.
”Tällä hetkellä lupaprosessit ovat pitkiä, kalliita eikä lopputuloksesta ole varmuutta. Lisäksi luvan saannista kestää viidestä kuuteen vuotta, ennen kuin kasvatustoiminta on tikissä.”
Hallituksen edistämä kilpailu-, hankinta- ja elintarvikemarkkinalain uudistuspaketti otetaan sekin Suomen Kalankasvattajaliitto ry:ssä vastaan ilolla. Pelkkä lakiuudistus ei kuitenkaan vielä takaa, että kotimaisen kalan käyttö lisääntyisi julkisissa hankinnoissa.
”Julkisella puolella ostot ovat isoja. Suomalaisilla toimijoilla on oltava todellinen mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Lisäksi pitää olla hintakilpailussa pärjääviä tuotteita, jotta koulut, päiväkodit ja hoitolaitokset voisivat tarjota kotimaista kalaa.”
”Tällä hetkellä lupaprosessit ovat pitkiä, kalliita eikä lopputuloksesta ole varmuutta.”
Helmikuun lopulla Yleisradio esitti tutkivan journalismin MOT-ohjelmassa dokumentin suomalaisten kalankasvattamoiden ongelmista.
Ohjelmassa Oikeutta eläimille -järjestön kuvaamat videot näyttivät verkkoaltaissa kelluvia kuolleita lintuja ja kaloja. Vedenalaisessa kuvamateriaalissa näkyi muun muassa evänsä ruhjoneita kirjolohia.
Miten alalla on suhtauduttu esiin tuotuihin ongelmiin?
”Kuolleiden kalojen ja lintujen poistaminen on rutiinitoimenpide. Joillakin kasvattamoilla rutiineista ei ole suoriuduttu ja se on avannut kylkeä kritiikille”, Sankelo sanoo.
”Kasvattajille tehdyissä kyselytutkimuksissa kalojen terveys ja hyvinvointi ovat olleet vuodesta toiseen ylivoimainen ykkösprioriteetti. Mutta tämän jälkeen on vielä enemmän huolehdittava, että rutiinit hoidetaan entistä paremmin”, hän jatkaa.
Sankelo arvioi, että ohjelman myötä kalojen hyvinvoinnista saattaa tulla etujärjestölle myös ”virallisempia kysymyksiä”. Hän kuitenkin vakuuttaa, että niihin ollaan täysin valmiita vastaamaan avoimesti.
Uusissa ravintosuosituksissa suositellaan syömään kalaa 350–400 grammaa viikossa. Rasvaisen kalan osuudeksi suositellaan vähintään 200 grammaa viikossa. Kuva: Jaana Kankaanpää- Osaston luetuimmat
