Google antaa Suomen metsiensä hakkuutulot paikallisille: ”Emme halua hyötyä hakkuista taloudellisesti”

Google lahjoittaa kaikki Suomessa tehdyistä hakkuista saadut voitot paikallisiin hankkeisiin. Paikalliset yhteisöt saavat päättää, mitä tuloilla tehdään.

”Emme halua hyötyä hakkuista taloudellisesti – yhteisön tulee hyötyä”, sanoo Suomessa vastikään käynyt Googlen EMEA-alueen eli Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan vastuullisuusjohtaja Adam Elman.

Google on ostanut metsää Kajaanista, Muhokselta ja Vaalasta mahdollisia tulevia datakeskuksia varten. Investointipäätöksiä ei ole vielä tehty.

Kajaanissa ja Muhoksella hakkuut alkoivat maaliskuussa.

”Olemme sitoutuneet siihen, että 25 prosenttia ostamastamme maa-alasta säilytetään luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ihmisten virkistyskäyttöön.”

Google haluaa Elmanin mukaan olla hyvä kansalainen ja naapuri.

Esimerkiksi yhtiön Suomen ensimmäinen datakeskus, joka aloitti toimintansa Haminassa vuonna 2011, antaa ilmaiseksi lämpöä Haminan Energialle. Tällä katetaan jopa 80 prosenttia 2 000 kotitalouden lämmöntarpeesta.

”Mielestämme se on oikein.”

Haminan datakeskus on Elmanin mukaan yksi yhtiön tehokkaimmista. Keskus jäähdytetään merivedellä ja energia on 98-prosenttisesti hiilivapaata.

”Hamina on yksi kohokohdistamme, mikä tekee Suomesta todella houkuttelevan maan Googlelle.”

Google Mapsiin voi syöttää tiedon siitä, ajaako sähkö-, diesel- vai bensa-autolla. ”Riippuen käyttövoimasta laskemme eri reitin. Otamme huomioon mäet, pysähdykset ja kiihdytykset”, kertoo Adam Elman. Kuva: Jaana Kankaanpää

Monet yhtiöt ovat Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin presidenttikaudella vetäytyneet päästötavoitteistaan.

Google on Elmanin mukaan edelleen voimakkaasti sitoutunut nettonolla-tavoitteeseensa.

Jättiyhtiö haluaa painaa oman toimintansa ja arvoketjunsa päästöt puoleen 2019–2030. Jäljelle jäävät päästöt neutraloidaan hiilidioksidipäästöoikeuksien avulla.

”Tavoite on erittäin kunnianhimoinen. Olemme nopeassa kasvussa ja toimimme monilla markkinoilla, joista osa on haastavia.”

Suomessa Google ostaa tuulivoimaa viidestä tuulivoimapuistosta yhteensä 446 megawatin edestä. Ylijäämä myydään sähköverkkoon.

Google haluaa siirtyä puhtaaseen paikalliseen energiaan vuoteen 2030 mennessä.

Euroopassa tässä ollaan Elmanin mukaan jo pitkällä, toisin kuin esimerkiksi Aasian ja Tyynenmeren alueelle.

Vuonna 2024 Googlen maailmanlaajuisesti ostamasta energiasta 66 prosenttia oli hiilivapaata.

Yhtiö kehittää uusia teknologioita. Nevadassa on käytössä geotermistä energiaa. Ensimmäinen pieni modulaarinen ydinreaktori tulee Googlen datakeskuksen käyttöön vuonna 2030.

Myös hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä Google investoi Elmanin mukaan vahvasti.

Elmanin mukaan Google ei toistaiseksi hanki hiilenpoistoja Suomesta, mutta yhtiö tekee yhteistyötä eurooppalaisten yritysten kanssa Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa ja Italiassa.

Googlen Haminan datakeskus on erittäin energiatehokas: energiatehokkuutta mittaava PUE-luku on 1,1, kun maailmalla keskimäärin se on 1,6 pinnassa. Kuva: Google

Tekoälyn nopea kehitys ajaa datakeskusten rakennusbuumia Suomessakin. Haaskaammeko valtavasti energiaa virheellisiin vastauksiin?

Viime vuonna Googlen automaattinen tekoälyvastaus ”paljasti” MTK:n uuden puheenjohtajan viikkoa ennen valintaa. Brittilehti Guardian on kertonut, että tekoäly on antanut lääketieteellisissä kysymyksissä jopa hengenvaarallisia ohjeita.

Elman kertoo, etteivät juuri nämä esimerkit kuulu hänen tontilleen. Hänen näkemyksensä tekoälystä on optimistisen positiivinen.

”Tekoäly tuottaa jo valtavasti arvoa, muun muassa taloudellisesti, koulutuksessa ja tieteellisissä läpimurroissa”, sanoo Elman.

Tekoälyn ympäristövaikutuksia perinteiseen hakukoneeseen nähden vähennetään Elmanin mukaan myös tarjoamalla kysymyksiin kattavia vastauksia. Tekoäly ennakoi kysymyksen seuraavat viisi jatkokysymystä ja vastaa niihin yhdellä kertaa, jotta laskentatehoa ei tarvitse käyttää lisää.

”Tämä on alue, jota meidän on analysoitava lisää.”

Tekoäly myös auttaa vähentämään päästöjä, sanoo Elman.

Google Maps -ohjelmassa tekoäly laskee reittejä, jotka säästävät polttoainetta. ”Reitti voi olla useita minuutteja hitaampi kuin nopein mahdollinen, mutta säästää polttoainetta esimerkiksi 15 prosenttia.”

Tästä on yksittäisten käyttäjien lisäksi apua esimerkiksi rahtiyrityksille.

Maailmanlaajuisesti reitityksen arvellaan säästäneen 2,6 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja vuodessa.

Osaako Google Maps ottaa reittien laskennassa huomioon maaseudun teiden huonon kunnon?

Teiden kunto otetaan Elmanin mukaan huomioon jossain määrin, sillä Google näkee, kuinka nopeasti autot pystyvät ajamaan eri teillä. Se saa tietoja säästä, topologiasta ja tietöistä sekä anonymisoitua ja koottua dataa esimerkiksi tienkäyttäjistä.

Jokien tulvia Googlen työkalu on ennustanut jo pitkään, nyt uusi työkalu ennustaa myös äkillisiä tulvia kaupungeissa, kertoo Adam Elman. Kuva: Jaana Kankaanpää

Tekoäly on Elmanin mukaan päätöksentekotyökalu. Intian suuressa maatalousohjelmassa Googlen työkalu auttaa viljelijöitä ymmärtämään, mitä ja milloin on aika kylvää, lannoittaa tai kastella.

”Maanviljelijät ovat todellisia asiantuntijoita työssään, mutta asiat muuttuvat koko ajan, koska ilmasto ja sopivat viljelykasvit muuttuvat.”

Ilmastonmuutos lietsoo myös metsäpaloja. Elmanin mukaan metsäpalojen havaitseminen tarkentuu lähivuosina huomattavasti.

Nyt tietoa saadaan vain kahdesti päivässä, erittäin suurista metsäpaloista.

Kun kaikki 52 Firesat-ohjelman satelliittia saadaan ilmaan, tiedot päivittyvät 20 minuutin välein ja jo huoneen kokoinen tulipalo antaa hälytyksen.

”Tarjoamme ratkaisun alan käyttöön ilmaiseksi. Emme yritä hyötyä niistä.”

”Se antaa palokunnalle ja pelastusviranomaisille mahdollisuuden hoitaa palot ennen kuin ne riistäytyvät käsistä.”