S-ryhmä kasvattaa yhä osuuttaan kaupan markkinasta – markkinaosuus jo melkein 50 prosenttia
Vihreän kortin ote Suomen marketkaupasta on luja ja tiukkenee koko ajan. Pääkilpailija takoo kovaa tulosta, vaikka menettääkin markkinaosuutta.Tilaajalle
S-ryhmän markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupasta jatkaa kasvuaan. Kuva: Carolina HusuMarkkinajohtaja S-ryhmä parantaa yhä asemiaan päivittäistavarakaupassa, selviää kauppajättien osavuosikatsauksista.
Siinä missä pääkilpailija Keskon liikevaihto junnaa viimevuotisella tasolla, onnistui S-ryhmä kasvattamaan liikevaihtoaan tämän vuoden ensimmäiselläkin vuosipuoliskolla noin kolmella prosentilla vuoden takaiseen verrattuna.
Liikevaihto kuvaa yhtiöiden myyntiä verojen jälkeen. Käytännössä S-ryhmän kilpailijoita parempi liikevoiton kasvu kertoo kasvavasta markkinaosuudesta.
S-ryhmän markettikaupan liikevaihdossa on mukana myös Viron Prismojen liiketoiminta. Se ei kuitenkaan tuloksen mukaan kasvanut alkuvuonna.
”Kesko sai vähän torjuntavoittoja vuonna 2019 ja 2020. Sen jälkeen S-ryhmä on sitten kurmoottanut muuta markkinaa vasemmalta ja oikealta.” Arhi Kivilahti
Kolmanneksi suurin kauppaketju Lidl kertoi helmikuuhun päättyneellä tilikaudellaan liikevaihdon puolentoista prosentin kasvusta.
S-ryhmän yliote Suomen päivittäistavarakaupasta on jatkunut pitkään.
”Viime vuosina markkina on ollut pitkälti Keskon ja S-ryhmän välistä nollasummapeliä, jossa ne kilpailevat keskenään markkinaosuudesta. Lidl on ollut oikeastaan halpuuttamisesta asti puolustuskannalla”, sanoo Ada Insightsin analyytikko Arhi Kivilahti.
”Kesko sai vähän torjuntavoittoja vuonna 2019 ja 2020. Sen jälkeen S-ryhmä on sitten kurmoottanut muuta markkinaa vasemmalta ja oikealta”, Kivilahti luonnehtii.
Viime vuonna S-ryhmän osuus jäi niukasti alle puoleen koko Suomen päivittäistavaramarkkinasta. Keskon osuus oli runsaat 34 prosenttia. Lidl jäi karvan verran kymmenykseen markkinasta. Lopuille toimijoille jää murusia.
Päivittäistavarakaupan kasvu on viime vuosina keskittynyt etenkin hypermarketteihin, joihin S-ryhmä on myös satsannut.
Uusia Prismoja on rakennettu viimeisen kuuden vuoden aikana kymmenen lisää, samalla kun Citymarkettien määrä on pysynyt ennallaan.
Jälkimmäisiä on kuitenkin edelleen Suomessa Prismoja enemmän.
Ketjun tiivistämisen sijaan S-ryhmän menestyksen taustalla onkin ennen kaikkea onnistunut hintamielikuva, Kivilahti uskoo.
”Lupaus siitä että S-ryhmä on yhtä halpa kuin halvin ja bonukset siihen päälle ovat vahva yhdistelmä”, hän sanoo.
Halpuutuskampanjat katkaisivat Lidlin markkinaosuuden nousun. Samaan aikaan Prismat ovat kuitenkin edelleen hienoja kauppoja, eivätkä mitään halpamarketteja, Kivilahti huomauttaa.
”Kesko ei oikein pysty erottumaan tarpeeksi hinta–laatu-akselilla. Laatu ei ole tarpeeksi parempi.”
”Maailmassa ei taida olla toista yhtä kovaa tulosta tekevää ruokakaupan ketjua kuin Kesko.”
Kesko on myös jättäytynyt omatoimisesti pois ainakin kiivaimmasta hintakilpailusta. Se maksaa yhtiölle markkinaosuutta ainakin tässä taloustilanteessa. Samaan aikaan Kesko on kuitenkin pystynyt pitämään kannattavuutensa paljon kilpailijoita kovemmassa kunnossa.
”Maailmassa ei taida olla toista yhtä kovaa tulosta tekevää ruokakaupan ketjua”, Kivilahti muistuttaa.
K-kaupan rakenne, jossa tulosta tehdään sekä kauppiaille että osakkeenomistajille pörssissä, eroaa selvästi S-ryhmän osuuskunta- ja Lidlin keskusjohtoisesta ketjumallista. Kannattavuus voi olla yhtiölle markkinaosuutta tärkeämpää.
Kenties eniten Keskoa muistuttava toimija, Pohjoismainen ICA menetti niin ikään pitkään markkinaosuuttaan, kunnes kauppiaat yllättäen ostivat yhtiön pois pörssistä ja ketju lähti mukaan aggressiiviseen hintakilpailuun.
Keskon ei ole ainakaan toistaiseksi kerrottu suunnittelevan samaa. Näin ollen S-ryhmän voittokulku todennäköisesti jatkuu.
”Edelleen S-ryhmä kasvaa markkinaa nopeammin. Se, miten Lidl pärjää nyt tänä vuonna, on vielä vähän mysteeri”, Kivilahti sanoo.
- Osaston luetuimmat
