Uusi työmarkkinakierros alkoi jo Postin palkkaneuvotteluin, paperi- ja metsäteollisuus seuraavat
”Neuvottelukierros päättyi heinäkuussa ja alkoi samantien posti- ja logistiikka-alalla. Tulee vaikea työmarkkinasyksy.”Tilaajalle
”Hallituksen ajamilla työmarkkinoiden muutoksilla ei ole ollut työllisyysvaikutuksia”, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi. Kuva: Sanne KatainenSAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan kommentissa SAK:n työmarkkinaseminaarissa oli annos sarkasmia.
Ilmailualan Unioni IAU ja Palvelualojen työnantajat Palta hyväksyivät heinäkuussa 1,5-vuotisen työehtosopimuksen toistuneiden lakkojen ja hylättyjen sovintoesitysten jälkeen. Korotukset jäivät yleisen linjan tasolle.
Kuten monena syksynä aiemminkin, SAK:n Eloranta kuvasi tulevaa palkkakierrosta sanoin: ”Tulee vaikea työmarkkinasyksy”.
Posti- ja logistiikka-ala aloitti uudet palkkaneuvottelut elokuussa. Alan työehtosopimus päättyy lokakuun lopulla.
SAK:laisella kentällä PAU:n ja Paltan neuvotteluja seuraavat metsä- ja paperiteollisuus, jolla työnantajakohtaiset sopimukset erääntyvät alkuvuodesta.
Eloranta arvioi SAK:n kentän liittokohtaisia neuvotteluratkaisuja, jotka päättyivät hyvin koordinoidusti yhteensä 7,8 prosentin palkankorotuksiin kolmelle vuodelle:
”Meidän puoleltamme homma tuli hoidettua ‒ ja kilpailukyvystäkin tuli pidettyä huolta.”
Suomessa on TEM:n heinäkuun lukujen perusteella EU:n toiseksi korkein työttömyys Espanjan jälkeen.
Palkansaajien ostovoiman kasvattaminen on jäänyt liittojen neuvottelemien palkankorotusten varaan. Matala talouskasvu, heikko tuottavuuskehitys, hallituksen ajamat muutokset työlainsäädäntöön sekä leikkaukset sosiaaliturvaan ovat leikanneet ostovoimaa, ja toivotut työllisyysvaikutukset ovat jääneet syntymättä.
Suomessa on TEM:n heinäkuun lukujen perusteella EU:n toiseksi korkein työttömyys Espanjan jälkeen: 339 000 työtöntä. Myös avointen työpaikkojen määrä on puolittunut. Tilastokeskuksen heinäkuun 2025 työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 269 000 ja työllisiä 2 637 000 henkilöä.
”Työttömyys on ilmiö, joka kasaantuu matalammin koulutetuille henkilöille, joilla on korkeintaan toisen asteen ammatillinen koulutus”, eritteli SAK:n uuden työttömyysbarometrin esitellyt tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen.
Ansiosidonnaiselle työmarkkinatuelle pääsy on vaikeutunut hallituksen lakipäätöksin.
Turvan porrastus, suojaosan poisto ja työmarkkinatuelle pääsyn vaikeuttaminen kohdistuvat samoihin ihmisiin.
”Leikkaamalla on lähtenyt yhteensä 900 miljoonaa euroa eli 47 prosenttia 1,9 miljardin euron sosiaaliturvaleikkauksista. Ei ole ihme, että kuluttajien kotimainen ostovoima yskii”, Näätänen ynnää työnhakijoiden toimeentulo-ongelmia.
SAK:n arvion mukaan pitkäaikaistyöttömyys jää korkealle.
Barometrin mukaan mediaanitulot laskivat useimmissa ikäryhmissä vuosien 2024‒2025 aikana SAK:laisten alojen työnhakijoilla, Naisten tulot laskivat vuodessa bruttona 1 321 eurosta 1 200 euroon ja miesten 1 422 eurosta 1 400 euroon.
SAK:n arvion mukaan pitkäaikaistyöttömyys jää korkealle. Palkkatuen poisto kunnilta heikentää tilannetta edelleen. Puheenjohtaja Eloranta harmittelee, että työttömyyden hoidossa keinovalikoimaa on leikattu.
”Työmarkkinoiden lakimuutoksilla ei ole ollut toivottuja vaikutuksia työllisyyteen.”
Työttömyyden syyt ovat barometrin kyselyvastausten perusteella kasaantuneet seuraaviin tekijöihin: oman iän ja työnantajien odotusten välinen ristiriita (31%), kokoaikatyön puute (26 %) sekä kokemus liian pienestä palkkatasosta töissä (22%). Vain kahdeksan prosenttia vastaajista piti työttömyysturvan menettämisen pelkoa erittäin tärkeänä syynä työttömyydelle.
Hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset ja työmarkkinauudistukset ovat miltei hallituksen asettamassa maalissa, mutta SAK:n näkökulmasta tuloksia ei työllisyydessä näy.
Lainvalmistelussa ja poliitikkojen käsissä on syksyllä yhä niin sanottu ”potkulaki”, jolla piti helpottaa työsuhteen päättämisiä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
