Pyhäinpäivän kauniin kynttilämeren seurauksena valtava jätekasa: ”Ihmiset eivät joko osaa tai välitä lajitteluohjeista”
Pyhäinpäivä on erityinen juhlapyhä, jolloin edesmenneitä rakkaita ja läheisiä muistetaan viemällä kynttilä haudalle. Kauniilla perinteellä on vähemmän kaunis kääntöpuoli.
Eniten haudoille tuodaan hautakynttilöitä, joissa on metallinen hattu päällä. Kuva: Eija VallinheimoPyhäinpäivä on perinteisesti joulun ohella yksi niistä päivistä vuodessa, jolloin hautausmaat täyttyvät kynttilöistä. Pimeässä loistava kynttilämeri on kaunis, mutta sillä on ikävä kääntöpuoli, sillä kynttilöistä tulee paljon muovi- ja metallijätettä.
Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo sanoo, ettei Kirkkohallituksella ole kynttilöihin liittyvää yleistä ohjeistusta.
”Haudoille tuotavista kynttilöistä päättävät vainajan omaiset, ja seurakunnilla on sitten omia seurakuntakohtaisia käytäntöjä.”
Palo toivoo, että ihmiset osaisivat toimia hautausmailta löytyvien lajitteluohjeiden mukaan.
”Paljon jätettä menee yhä vääriin laareihin. Ihmiset eivät joko osaa tai välitä lajitteluohjeista”, Palo harmittelee.
Eniten haudoille tuodaan hautakynttilöitä, joissa on metallinen hattu päällä.
”Hautausmailla on metallijätteille oma keräysastia. Hautakynttilän metallihattu laitetaan metallinkeräykseen, loppu kynttilä sekajätteeseen.”
”Kynttiläjätettä tulee pyhäinpäivän jälkeen sellainen iso traktorin peräkärryllinen. Omaiset keräävät kynttilät haudoilta, ja seurakunta kerää yleisten alueiden ja muistomerkkien puolelta,” kertoo Riihimäen seurakunnan vt. ylipuutarhuri Hanna Lehtonen.
Hän toivoo, että ihmiset veisivät pois sen, minkä tuovat haudoille. Etenkin palaneet kynttilät olisi hyvä hakea pois mahdollisimman pian.
Riihimäellä seurakunta poistaa kynttilöitä haudoilta ainoastaan keväällä.
”Tähän aikaan vuodesta meillä ei ole resursseja kerätä kaikkia kynttilöitä. Onneksi vuosi vuodelta ihmiset keräävät itse kynttilöitä pois paremmin.”
Myös Espoon seurakuntayhtymän ylipuutarhuri Miina Renqvist kertoo, että kynttiläjätettä syntyy Espoossa kuutiotolkulla. Espoossakin toivotaan, että kynttilöitä haettaisiin ahkerasti pois haudoilta pyhäinpäivän jälkeen.
”Hautaustoimi poistaa kyllä kynttilöitä Espoossa yleisen siisteyden takia. Emme voi jäädä odottelemaan, koska muuten tuuli ja linnut levittäisivät niitä koko ympäristöön”, Renqvist kertoo.
Rajoituksia haudoille tuotavien kynttilöiden määrästä ei ainakaan näillä kahdella seurakunnalla ole annettu.
”Tällaista on vaikea mennä neuvomaan tai ohjeistamaan, koska kynttilän vieminen on jokaisen henkilökohtainen päätös”, Renqvist toteaa.
”Kynttilän vieminen on jokaisen henkilökohtainen päätös.” Miina Renqvist
Riihimäen seurakunnassa kuitenkin suositellaan, että haudoille tuotaisiin enemmän hautalyhtyjä, jossa poltettaisiin öljykynttilää, joka palaa pidemmän aikaa.
”Tavallinen hautakynttilä harvoin palaa loppuun, tuuli sammuttaa tavallisen kynttilän helposti. Ihan kylki kylkeen ei kynttilöitä myöskään kannata laittaa, jotta niistä ei roihahda isompaa paloa”, Lehtonen muistuttaa.
Kynttilöiden vieminen läheisen haudalla yleistyi 1940-luvulla, kun haluttiin osoittaa kunnioitusta sodissa henkensä menettäneille sankarivainajille. Tapa laajeni myöhemmin koskemaan edesmenneitä läheisiä.
- Osaston luetuimmat
