

Vastasyntyneillä varsoilla keuhkokuume on merkittävä sairaus ja kuolleisuuden syy, mutta sairaalahoidossa olleiden pikkuvarsojen selviytymisennusteesta ja siihen liittyvistä tekijöistä ei ole vielä juurikaan tehty tutkimusta. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkijat tarttuivat aiheeseen ja keräsivät Yliopistollisessa hevossairaalassa hoidettujen 50 varsan tiedot analysointia varten.
”Alle kuukauden ikäisen varsan keuhkokuume on vakava, jopa henkeä uhkaava monitekijäinen sairaus”, toteaa hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, tutkijatohtori Heini Rossi Helsingin yliopistosta.
Hänen mukaansa varsalle voi kehittyä keuhkokuume hengitysteitse tapahtuvan taudinaiheuttaja-altistuksen kautta, mutta useammin keuhkokuume liittyy verenmyrkytykseen tai esimerkiksi maidon joutumiseen hengitysteihin. Vastasyntyneen varsan vastustuskyky on heikko ja sen keuhkokuumeriski kasvaa, jos tamman ternimaidon sisältämät vasta-aineet eivät ole onnistuneesti siirtyneet varsalle.
”Hengitystiet ovat yksi tärkeimmistä reiteistä, joiden kautta taudinaiheuttajat pääsevät vastasyntyneen varsan elimistöön. Keuhkokuume on usein bakteerin aiheuttama, mutta myös virukset ja harvinaisempana sienet voivat aiheuttaa keuhkokuumetta”, Rossi kertoo.
Keuhkokuumetutkimukseen kerättiin tiedot vuosien 2012−2023 välillä hevossairaalassa hoidettujen 50:n alle kuukauden ikäisen varsan tapauksista. Näin nuorista varsoista ei ole tutkimustietoa selviytymisennusteesta, vaikka aiheesta on paljonkin tutkittua tietoa vanhemmista, muutaman kuukauden ikäisistä rodokokki-bakteerin sairastuttamista varsoista.
”Kun keuhkokuumetta sairastavien varsojen selviytymiseen liittyvät tekijät tunnetaan paremmin, voi varsan eläinlääketieteellisen hoidon suunnittelu tehostua ja eläinlääkäri pystyy mahdollisimman aikaisessa vaiheessa arvioimaan paremmin varsan ennustetta”, Rossi avaa tutkimuksen käytännön tavoitetta.
Hevossairaalan pienistä keuhkokuumepotilaista 24 prosenttia eli 12 varsaa kuoli tai lopetettiin sairauteensa. 38 varsaa, eli 76 prosenttia hoidetuista selviytyi. Parhaiten aineiston varsoista hengissä kotiutettiin lämminverivarsoja.
”Aineistossamme lämminverivarsojen selviytyminen oli jopa 94 prosenttia, eli 17 varsaa 18:sta lämminverisestä selvisi. Syy tälle löydökselle on tutkimusaineiston pohjalta kuitenkin epäselvä”, Rossi sanoo.
Sairaalahoidossa olleilla pikkuvarsoilla parempaa selviytymisennustetta lupasi toisen sairaalahoitopäivän alle 55 kertaa minuutissa oleva hengitystiheys. Tätä nopeammin hengittävät menetettiin useissa tapauksissa.
”Tutkimuksen havainnot voivat auttaa tunnistamaan jo sairaalahoidon alkuvaiheessa varsoja, joilla on lisääntynyt kuolemanriski. Tämä voi helpottaa hoidon suunnittelua ja ennusteen antamista varsan omistajalle”, Rossi toteaa.
Useilla tutkimuksen varsoilla oli keuhkokuumeen lisäksi muita samanaikaisia sairauksia ja joidenkin varsojen hoitoon vaikuttivat Rossin mukaan taloudelliset näkökulmat. Hänen mukaansa keuhkokuumeen merkitystä kuolleisuuteen onkin haastavaa arvioida yksinään.
Varsojen keuhkokuumetutkimus julkaistaan piakkoin BMC Veterinary Research -tiedejulkaisussa englanninkielisenä: Rossi Heini, Hyytiäinen Heli K., Junnila Jouni, Rajamäki Minna M. ja Mykkänen Anna. Factors affecting survival of foals with pneumonia in a referral hospital.