Ministeri Sari Essayah ei sido hevosalan tulevaisuutta rahapeliratkaisuihin: ”Olemme vahvasti samalla puolella”
Sari Essayah muistuttaa hevostalouden olevan paljon muutakin kuin kilpaurheilua. Alan toimijoille hän vakuuttaa, että liikaan huoleen ei ole syytä.Tilaajalle
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa hevosalan houkuttelevan alalle paljon nuoria. ”Hyvä harrastus on poikinut monelle elinkeinon”, Essayah kiittelee. Kuva: Carolina HusuSuomalaisen hevostalouden tulevaisuudesta keskustellaan monella eri tasolla. Hevostalouden edistämisen rahoitukseen odotetaan ensi vuodelle merkittävää leikkausta, ja pidemmällä aikavälillä epävarmuutta tulevaisuudesta luo rahapelimarkkinoiden uudistus, jonka osalta hevospelien kohtalo on vielä auki.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) vakuuttaa, että hevossektorilla ei tarvitse olla liian huolissaan.
”Jokainen ymmärtää, että kaikille toimialoille kohdistuu leikkauksia tässä valtiontalouden tilanteessa. Toimialan kanssa yhdessä pyritään kuitenkin rakentamaan polku sellaiseksi, että uuteen tilanteeseen ollaan valmiina”, Essayah kuvailee.
Hevostalouden edistämiseen on valtion budjetista ohjattu noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, mistä yli puolet on raviradoille maksettua palkintotukea.
Valtiovarainministeriön taannoisessa budjettiesityksessä hevosalan rahoitusta oltiin leikkaamassa peräti 14,5 miljoonalla eurolla eli 37 prosentilla. Maa- ja metsätalousministeriön omassa budjettiesityksessä hevosalan leikkaus oli 8,5 miljoonaa eli 22 prosenttia.
”Budjettikeskustelut ovat lähtemässä käyntiin”, Essayah muistuttaa.
”Tahtotilana on varmistaa toimialan tulevaisuuden näkymien pysyminen hyvänä. Katsotaan kokonaisuutta, kun muutoksia on tavalla tai toisella joka tapauksessa tulossa rahapelilainsäädännön muuttuessa.”
”Katsotaan kokonaisuutta, kun muutoksia on tavalla tai toisella joka tapauksessa tulossa rahapelilainsäädännön muuttuessa.”
Rahapelijärjestelmän vireillä olevan uudistumisen suhteen hevosalan tilanne on erikoinen. Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Suomen Hippos linjasi jo alkuvuodesta halukseen hevospelien siirtymisen monilupa- eli lisenssijärjestelmään, mutta lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa hevospelit oltaisiin jättämässä Veikkauksen yksinoikeuden piiriin.
Sari Essayah painottaa, että rahapeliuudistuksen valmistelu on sisäministeriön vastuulla, eikä hän halua varsinaisesti kommentoida toisen ministeriön asioita.
”Tietenkin toivoo, että lain valmistelussa toimialaa kuullaan herkällä korvalla.”
Maa- ja metsätalousministeriö jätti lakiluonnoksesta oman lausuntonsa, joka oli hevosalan kannalta varsin tiukka.
Lausunnossa muun muassa todetaan, että jos hevospelit siirtyvät monilupajärjestelmään, hevosalan on syytä varautua siihen, että nykyiset valtiontukitoimenpiteet eivät enää ole mahdollisia, sillä nykyjärjestely perustuu Euroopan komission nimenomaisiin päätöksiin.
Sari Essayahin mukaan hevosalan tulevaisuus pyritään turvaamaan pelipuolen lopullisesta ratkaisusta riippumatta.
”Yhteistyötä hevosalan kanssa tehdään hyvässä hengessä ja ainakin itselläni henkilökohtaisesti on avoimuus tarkastella asiaa kumman mallin pohjalta tahansa. Hevosalallakin tuntuu olevan erilaisia näkemyksiä siitä, onko tulevaisuudessa parempi olla lisenssimallissa vai monopolissa. Tärkeintä on toimialan vahva tulevaisuus.”
”Ainakin itselläni henkilökohtaisesti on avoimuus tarkastella asiaa kumman mallin pohjalta tahansa.”
Hevosalan tukirahoista puhuessaan Essayah käyttää taloustieteen termiä insentiivi, joka tarkoittaa kannustinta tai motivaattoria.
”Voi sanoa, että ei raviurheilun palkintorahoja tueta valtion budjetista niiden palkintojen takia, vaan ne ovat insentiivi, joka ylläpitää esimerkiksi hevosten kasvatustyötä”, hän kuvailee.
”Hevosiin liittyy paljon muutakin kuin kilpaurheilu ja myös paljon sellaista elinkeinotoimintaa, joka ulottuu oman alan ulkopuolelle. Toiminta on merkittävää muidenkin maaseutuelinkeinojen näkökulmasta, ja myönteiset vaikutukset vaikka terapiahevosista säteilevät myös sote-puolelle.”
”Ei raviurheilun palkintorahoja tueta valtion budjetista niiden palkintojen takia, vaan ne ovat insentiivi, joka ylläpitää esimerkiksi hevosten kasvatustyötä”.
Essayah toteaa edessä olevan muutoksen vuosia. Hevostalouden tukemisen hän näkee kuitenkin jatkuvan myös tulevaisuudessa pelialan ratkaisuista riippumatta.
”Hallitusohjelmassa on esimerkiksi vahva kirjaus suomenhevosen tulevaisuuden turvaamisesta. Ei se ole kiinni pelkästään raviurheilusta, vaikka toki ymmärrämme raviurheilun olevan yksi tärkeistä suomenhevosen kasvatukseen vaikuttavista tekijöistä.”
Ministerin terveiset hevosalan toimijoille ovat selkeät.
”Uskon, että olemme vahvasti samalla puolella, eli hevosalan halutaan kehittyvän ja vahvistuvan Suomessa”, Esssayah painottaa.
”Toivon, että hevosala on itse aktiivinen, ja on myös ohjaamassa mihin suuntaan halutaan. Aina pitää muistaa, että valtiovallalla on vapaassa markkinataloudessa vain mahdollistava rooli. Ei valtio pyöritä hevostaloutta tai ravitoimintaa, mutta alan toiminta pyritään mahdollistamaan parhaalla mahdollisella tavalla.”
Hevosalan rahoitus
Hevostalouden edistämiseen on valtion budjetista ohjattu viime vuosina vajaat 40 miljoonaa euroa vuodessa.
Tukirahoitukseen siirryttiin vuonna 2017, jolloin uusi Veikkaus aloitti toimintansa. Siihen asti raviurheilun rahoituksen tuotti pitkälti hevospeliyhtiö Fintoto Oy, jonka Suomen Hippos omisti kokonaan.
Ensi vuodelle hevostalouden edistämisen rahoitusta ollaan leikkaamassa.
Samaan aikaan käynnissä on rahapelilainsäädännön uudistaminen, jossa hevospelien kohtalo on vielä auki.
- Osaston luetuimmat
