Paineanturi henkitorvessa ja videotähystin kurkussa – norjalaisten menetelmä antaa tarkkaa tietoa hevosen hengitystieongelmista

Hevonen hengittää vain nenän kautta ja kovan rasituksen aikana sen sisään ja ulos hengittämän ilman tilavuus voi olla kaksituhatta litraa minuutissa. Suuret ilmanpaineen muutokset voivat ajan myötä aiheuttaa hevoselle ylähengitysteiden eri rakenteiden toimintahäiriöitä.

Hevosilla esiintyy useita hengityselinsairauksia, joista osa on niin sanottuja dynaamisia ylähengitysteiden sairauksia, jotka vaikeuttavat hengittämistä rasituksessa. Dynaamisiksi luokitellut ylähengitysteiden sairaudet voivat esiintyä äänihuulissa, nenäontelossa, kurkunpäässä ja kitalaessa.

Jos ilmavirtaus nenäkäytävissä, kurkussa tai kurkunpäässä on estynyt, aiheutuu siitä hevoselle merkittäviä terveys-, hyvinvointi- ja suorituskykyongelmia. Dynaamiset häiriöt ilmenevät vain rasituksen aikana, joten niitä on mahdotonta todeta hevosen ollessa levossa.

Näitä vaivoja tutkittiin Norjassa lämminveriravureille juoksumatolla tehdyissä kokeissa, joissa hevosten hengitysilman painetta mitattiin yhtäaikaisesti videotähystyksen kanssa. Tutkimusta johti norjalaisen NMBU-yliopiston professori Eric Strand.

Tutkimuksen menetelmä oli tekijöiden mukaan aiemmista poikkeava, sillä tähän asti ylähengitystieongelmien arviointi ja luokitus on tehty tähystyksen aikana otetusta videotallenteista.

Norjalaistutkimuksessa mitattiin heikentyneestä suorituskyvystä kärsivien lämminveriravurien ylähengitysteiden ilmanpainetta samanaikaisesti videotähystyksen kanssa. Kokeessa juoksumatolla ravaavan hevosen henkitorveen kiinnitetty paineanturi mittasi jatkuvasti sisään- ja uloshengitysilman painetta ja videotähystin antoi tietoa siitä, mitä hevosen kurkussa tapahtui.

Tutkimuksella saatiin tietoa hevosen ylähengitystieongelman laadusta ja pystyttiin luomaan luokitus ongelmien vakavuusasteesta. Osa hevosista hoidettiin testin jälkeen todettuun ongelmaan soveltuvalla leikkauksella ja testattiin hoidon jälkeen uudelleen painemittauksella.

”Tämä projekti on lisännyt tietämystämme hengitysteiden fysiologiasta ja antanut meille objektiivisen tavan arvioida leikkaustarvetta ja vastetta mahdollisiin toimenpiteisiin”, tutkijat kirjoittavat Equine Veterinary Journal -tiedelehdessä julkaistussa artikkelissaan.

Tutkijat myös mainitsevat, että Norjassa useat ravivalmentajat testauttavat tämäntyyppisellä menetelmällä hevosia, joilla epäillään ylähengitysteiden tukkeutumista kilpailuissa tai muussa kovassa rasituksessa.

NMBU:n eläinlääketieteellisen tiedekunnan ravuriprojektista saatuja kokemuksia on tutkijoiden mukaan sittemmin hyödynnetty Norjassa kehittämällä ylähengitystieoireiden rasituksessa tutkimiseen myös ihmisille soveltuva menetelmä.

Linkki Equine Veterinary Journalissa julkaistuun tutkimukseen (englanninkielinen)

https://beva.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/evj.14556