”Sinne ei tarvita ravipoliitikkoja, vaan todellisia osaajia” – Ruotsissa huoli peliyhtiön hallituksesta

Ruotsalaiseen ravipolitiikkaan on tullut aivan uudenlaista lämpöä tämän kevään aikana. Helmikuussa suuri joukko ruotsalaisia eturivin valmentajia ja kasvattajia julkaisivat avoimen kannanoton koskien Ruotsin hevospeliyhtiötä ATG:ta. Kannanoton taustalla oli, että toukokuussa ATG:lle valitaan uusi hallitus.

Aiemmin Ruotsin valtiolla on ollut enemmistö ATG:n hallituksessa. Uuteen hallitukseen ei valtiolla ole enää laissa säädeltyä paikkamäärää. Yksi kannanoton allekirjoittaneista oli pitkään ruotsalaisessa ravipolitiikassa mukana ollut Marjaana Alaviuhkola.

Suomessa varttunut Alaviuhkola on toiminut eläinlääkärinä Ruotsissa jo 80-luvulta lähtien. Halmstadissa koko Ruotsin ajan vaikuttaneen Alaviuhkolan vetämä Hallands Djursjukhus on vuosien saatossa kasvanut läntisen Ruotsin merkittäväksi klinikkatoimijaksi.

Eläinlääkäriyrittäjänä toimimisen ohella Alaviuhkola toimi aluksi kotiratansa Halmstadin johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Vuosien 2010 ja 2022 välisen ajan Alaviuhkola oli Ruotsin raviurheilun keskusjärjestön Svensk Travsportin hallituksessa. Viimeiset neljä vuotta hän toimi samalla hallituksen puheenjohtajana. Euroopan raviurheilun keskusjärjestön UET:n hallituksen puheenjohtajana Marjaana Alaviuhkola toimi vuoden 2025 alkuun asti.

”Allekirjoittaneilla oli ja on edelleen suuri huoli, että ATG:n hallitukseen ei valita liike-elämän osaajia. Nimeämiskriteerit hallitukseen ovat sen verran epämääräiset, että pelkäämme sinne valittavan samoja henkilöitä, jotka jo nyt istuvat eri raviurheilun luottamustoimissa”, aloittaa Marjaana Alaviuhkola.

Anders Ström on menestynyt yrittäjänä ja hevosenomistajana.  Kuva: LARS JAKOBSSON / TR BILD

Kannanoton allekirjoittajista löytyvät Alaviuhkolan lisäksi muun muassa omistajista Stall Courantin Anders Ström, SRF Stablen Lennart Ågren sekä kasvattajana että valmentajana menestynyt Lutfi Kolgjini.

Eturivin ruotsalaisista valmentajista muun muassa Daniel Wäjerstenin, Daniel Redénin sekä Jörgen Westholmin nimet löytyvät allekirjoittaneiden joukosta. Alaviuhkolan mukaan kannanoton allekirjoittaneet tarjosivat apuaan Ruotsin keskusjärjestölle ATG:n hallitusvalinnoissa. He ehdottivat Unibetin perustajaa Anders Strömiä ja Svea Ekonomin perustajaa Lennart Ågrenia ATG:n hallituksen nimeämislautakuntaan.

”Heidän osaamisellaan ja suhdeverkostolla löytyisi varmasti todella kovan luokan ammattilaisia ATG:n hallitukseen.”

Ulkopuolinen saattaa ihmetellä miksi Ruotsin eturivin omistajilla ja valmentajilla on suuri huoli ATG:n hallituksesta. Alaviuhkolan mukaan valtion jäädessä pois yhtiön hallituksesta tarvitsee kymmenien miljardin kruunun markkina-arvon omaava peliyhtiö todella ammattitaitoisen hallituksen.

”ATG:n omistajien eli Svensk Travsportin ja Svensk Galoppin tehtävä on löytää sellaiset hallituksen jäsenet, että saamme tuloutettua ruotsalaiselle raviurheilulle mahdollisimman paljon rahaa. ATG:n hallituspaikkoja ei pidä käyttää ravipolitiikan teon välineenä. Sinne ei tarvita ravipoliitikkoja, vaan todellisia osaajia”, paaluttaa Marjaana Alaviuhkola.

Svensk Travsport ei kuitenkaan lämmennyt kovan luokan raviammattilaisten avuntarjoukselle. Alaviuhkolan mukaan ryhmän edustajat tapasivat Svensk Travsportin johtoa maaliskuussa, mutta asia jäi yhteen tapaamiseen. Kannanoton allekirjoittaneet eivät kuitenkaan tyytyneet tähän, vaan perustivat uuden hevosenomistajayhdistyksen.

Yhdistyksen nimi 1h1r on lyhenne en häst en röst -nimestä. Suomeksi se tarkoittaa yhtä ääntä ja yhtä hevosta.

Marjaana Alaviuhkola on mukana yhdistyksen ensivaiheen johtokunnassa. Hän painottaa oman roolinsa perustetussa yhdistyksessä olevan neuvonantaja ja liikkeellesaattaja.

”Olen patistanut kovan luokan hevosenomistajia ja valmentajia järjestäytymään omaksi yhdistykseksi. Ensimmäisen vuosikokouksen jälkeen jättäydyn rivijäseneksi. Ruotsalaisen raviurheilun tunnusluvut ovat kehittyneet negatiivisesti jo pitkän aikaa.”

”Nykyinen päätöksentekomalli on tullut tiensä päähän. Mikäli haluamme, että meillä on vastaisuudessakin kovan luokan raviurheilua Ruotsissa, on nyt viime hetki tehdä jotakin. Sitä olen yrittänyt iskostaa sekä omistajien että valmentajien mieliin.”

Ravivalmentaja Jörgen Westholm on ruotsalaisen ravipolitiikan äänekkäimpiä hahmoja. Kuva: Ylva Welen

Ruotsalaisessa raviurheilussa päätäntävalta on hyvin suurelta osin raviradoilla. Raviratojen äänimäärä ST:n kokouksissa määräytyy niiden vuosittain ajamien ravilähtöjen perusteella. Tämän lisäksi eri yhdistyksillä kuten ammattivalmentajilla, hevosenomistajilla, kylmäveriyhdistys Sleipnerillä sekä kasvattajajärjestö ASVT:llä on tietty määrä ääniä ST:n kokouksissa. Näiden lisäksi myös keskusjärjestön hallituksen jäsenillä on äänioikeus.

Marjaana Alaviuhkola toteaa oman kokemuksen kautta, että uudistusten läpivienti on lähes mahdotonta ruotsalaisessa raviurheilussa.

”Olemme tehneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana todella monia selvityksiä ruotsalaisen raviurheilun muutostarpeista. Älkääkä ymmärtäkö väärin, mutta sillä ei ole mitään väliä kuka on puheenjohtajana. Rakennemuutoksia ei saada vietyä läpi, kun nykyiset päätäntävaltaa pitävät tahot eivät halua luopua asemastaan. Se on toistunut jokaisen selvityksen läpikäynneissä.”

Uusi hevosenomistajayhdistys toivoo pääsevänsä Ruotsin keskusjärjestön jäseneksi, ja pystyvänsä sitä kautta vaikuttamaan ruotsalaisen raviurheilun tulevaisuuteen. Alaviuhkola tyrmää ruotsalaisessa ravimediassa esillä olleen ajatuksen, että uusi yhdistys ajaisi vain rikkaimpien hevosenomistajien asemaa. Uuden yhdistyksen jäseneksi voivat hakea kaikki hevosenomistajat. Jäsenmaksu on 500 kruunua per hevonen.

”Jos omistaa esimerkiksi 10 hevosta, voi ostaa itselleen 5000 kruunulla 10 ääntä tai tyytyä vähempäänkin äänimäärään. Yhdistyksemme tavoitteena on saada hevosenomistajien ääni kuulumaan paremmin päätöksentekoprosessissa.”

Pitkällä aikavälillä uuden yhdistyksen tavoitteena on saada muutettua ruotsalaisen raviurheilun päätöksentekoprosessia. Lyhyen ajan tähtäimenä on taata ATG:n hallitukselle työrauha.

”ATG:n on pystyttävä tulouttamaan nykyistä enemmän rahaa ruotsalaiselle raviurheilulle. Ilman sitä ammattimaista huippuraviurheilua ei pystytä turvaamaan Ruotsissa. ATG:n ensimmäisen vuosineljänneksen tulos oli heikko. Meidän on saatava oikeat ihmiset hallitukseen, ja annettava heille työrauha ilman ravipoliittisia painotuksia.”