Ruotsin raviurheilun keskusjärjestön puheenjohtajana kohta kaksi vuotta toiminut Anders Källström haluaa herättää ruotsalaisen raviurheilun toimijat uudistamaan lajia. Viime syksynä puheenjohtaja totesi kiihkottomasti ruotsalaisen Travrondenin haastattelussa, että Ruotsissa ajetaan viimeinen ravilähtö vuonna 2053, ellei meno muutu. Maaseudun Tulevaisuudelle Källström avaa kommenttiaan tarkemmin.
”Raviurheilun eri tunnusluvut ovat heikentyneet voimakkaasti viimeisen 25 vuoden aikana. Mikäli sama kehitys jatkuisi lineaarisesti, loppuisi meiltä valmentajat ja hevoset tuona vuonna. Halusin kärjistää asiaa, jotta raviurheilun toimijat ymmärtävät uudistumisen tarpeellisuuden ja kiireellisyyden”, toteaa Anders Källström.
Keskusjärjestön puheenjohtaja painottaa kuitenkin, ettei ole heittänyt kirvestä kaivoon ruotsalaisen raviurheilun tulevaisuuden suhteen. Ennen ravipolitiikkaan siirtymistä Källström toimi pitkään jääkiekon parissa. Hän oli nykyisin Ruotsin ylimmässä liigassa SHL:ssä pelaavan Modon puheenjohtaja. Perinteikäs seura tunnetaan muun muassa Peter Forsbergin ja Sedinin kaksosten Danielin ja Henrikin kasvattajaseurana. Viimeksi Källström toimi myös SHL:n hallituksen puheenjohtajana.
”Raviurheilulla on kaikki mahdollisuudet nousta uuteen kukoistukseen. Jääkiekossa tehtiin oikeita asioita vuosituhannen alussa. Jääkiekkoareenoihin on Ruotsissa investoitu tällä vuosituhannella noin neljän miljardin kruunun edestä.”
Källströmin mukaan modernien areenoiden avulla jääkiekkotapahtumasta on tehty katsojalle houkutteleva kokemus.
”Sehän on vanha totuus, että yleisö tekee tunnelman urheilutapahtumissa. Mitä enemmän yleisöä on paikan päällä, sen paremmin se houkuttelee uusia asiakkaita. Toki jääkiekossa on tehty paljon muutakin oikeita asioita yleisömäärien kasvattamiseksi.”
Entinen jääkiekkovaikuttaja nostaa esiin sosiaalisen median hyödyntämisen jääkiekossa. Sen avulla on saavutettu myös uusia asiakasryhmiä. Hän painottaa raviurheilulla olevan paljon hienoja ominaisuuksia, joita voitaisiin nostaa paremmin suuren yleisön tietoisuuteen.
”Ihan jos vain ajatellaan hevosenomistamisen aiheuttamaa tunnepurkausta menestyksen hetkellä. Onko parempaa markkinointia ravitapahtumalle kuin välittää eri kanavia myöten hevosenomistajien riemua voittajakehästä. Hevosenomistaminenhan on siitä erikoinen laji, että osaomistamisen ansiosta melkein kuka tahansa meistä voi omistaa osuuden hevosesta. Meidän pitää pystyä tekemään työmme vain entistä paremmin.”
Puheenjohtaja painottaa Ruotsin keskusjärjestön aloittaneen jo eri toimenpiteet yleisön takaisin saamiseksi raviradoille. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty STL-kesäkampanja on yksi näkyvimmistä panostuksista.
”Kesän ravitapahtumat ovat kuitenkin paras paikka markkinoida ravitapahtumaa. Kesällähän T86-peli kiertää pienemmillä raviradoilla, ja nostimme niiden urheilullista tasoa viime vuonna ajamalla niissä divisioonakarsintoja. Parempi urheilullinen taso yhdessä johdonmukaisen markkinoinnin kanssa oli todella toimiva ratkaisu. Kesäkiertue saa jatkoa ensi kesänä. Toki olemme pyrkineet parantamaan yksityiskohtia tälle kaudelle.”
Raviratojen viihtyisyyden parantamiseksi ei Källströmillä ole tarjolla nopeita ratkaisuja. Hän nostaa esiin ruotsalaisen raviurheilun oman peliyhtiön ATG:n roolin areenainvestointien ratkaisemissa.
”Ruotsalaisten raviratojen taustalta löytyy aina yhdistys, ja niillä on usein vaikea saada lainattua suurempia summia investointeihin pankeilta. Tase ei ole useimmiten riittävän vahva. Olemme miettineet vaihtoehtoa, jossa ATG lainaisi kassastaan rahaa raviradoille. Tällöin pankista haettava lainasumma olisi maltillisempi. Suunnitelma on vielä kehitysasteella.”
Ruotsalaiset raviaktiivit kritisoivat usein ATG:n kulurakennetta, ja haluavat lisää rahaa palkintoihin. Keskusjärjestön puheenjohtajan mukaan kuluvan vuoden aikana tehdään selvitys mahdollisista uudistuksista rahojen jakamiseen raviradoille.
”Painottaisin keskustelussa mieluummin toiminnan kehittämistä, esimerkkinä juuri edellä mainittu raviratojen fasiliteettien uudistaminen. Ei pidä unohtaa, että ATG tekee hyvää taloudellista tulosta hyvällä voittomarginaalilla. ”
ATG:n toimintaan liittyy kaksi merkittävää kysymystä, joilla on suuri merkitys ruotsalaiselle raviurheilulle. Kiireellisempi asia on arpajaisveron nosto jo kuluvan vuoden heinäkuun alusta. Ruotsin hallitus tiedotti viime syksynä nostavansa ravipelien arpajaisveroa neljällä prosenttiyksiköllä. Tästä tulee noin 200 miljoonan kruunun lisälasku ruotsalaiselle raviurheilulle.
”Olemme jo toki varautuneet budjetissamme mahdolliseen arpajaisveron nostoon. Emme ole tyytyväisiä yksipuoliseen ilmoitukseen veronkorotuksesta. Käymme asiasta aktiivisia keskusteluja valtiovallan suuntaan, ja toivomme veronkorotuksen takaisin vetämistä.”
Toinen melkein mielenkiintoisempi kysymys on ATG:n hallituksen kokoonpanon muutos yhtiöjärjestyksen muuttamisen kautta. Nykyisellään peliyhtiön hallituksessa istuu enemmistö valtion mandaateilla valittuja edustajia. Tulevaisuudessa on Källströmin mukaan tarkoitus, ettei valtiolla olisi enemmistöä hallituksessa.
”Haluamme nykyistä selkeämmän omistajaohjauksen ATG:n osalle. Aiemmin monopolijärjestelmässä valtio valvoi hallituksen enemmistöllä ATG:n toimintaa. Nykyisin pelialaa valvoo moni eri viranomainen, ja näin ollen hallituksen enemmistö on vanhoillinen jäänne, jonka muuttaminen virtaviivaistaa toimintaa.”
Källström seuraa mielenkiinnolla Suomessa käytävää keskustelua pelimarkkinoiden uudistuksesta. Puheenjohtaja toivoo ATG:n toimivan hyvänä esimerkkinä Suomelle raviurheilun toimijoiden omistamana peliyhtiönä. Tällöin raviurheilu pystyy itse vaikuttamaan suoraan pelitarjontaan.
Monessa liemessä keitetty liiketoiminnan ammattilainen painottaa kuitenkin jokaisen Pohjoismaan päättävän itse omasta ravitaloudestaan.
”Ei Ruotsi voi tulla isoveljen asemassa sanelemaan kuinka yksittäisen maan tulee toimia. Meidän on löydettävä sopivia yhteistyömahdollisuuksia. Tottakai rajat ylittävä peliyhteistyö on yksi kanava. Lisäksi tietojärjestelmien parissa tehtävä yhteistyö on minusta todella tärkeä elementti. Olen ylipäänsä aistivinani maiden välillä parempaa valmiutta puolin sun toisin yhteistyön tekoon. Nato-jäsenyysprosessi on yhdistänyt meitä naapureina entistä enemmän.”
