Kymmenisen varsaa joka vuosi – uuden FWB-kasvattajan ori ja tammat laiduntavat yhdessä laumassa

Ax-Gården on aivan omalla tavallaan toimiva hevosalan yritys. Siellä kasvatetaan ratsuhevosia, mutta myös tarjotaan nuorille harrastajilla mahdollisuutta pitää vuokrahevosia kohtuulliseen hintaan ja samalla olla mukana kiinteästi tallin työssä ja elämässä.

Siitostammat ja myös siitosori ovat mukana vuokraustoiminnassa. Tammoilla tietenkin tehdään eri asioita riippuen siitä, ovatko ne kantavina tai onko niillä varsa.

”Tämä ei ole tavallinen ratsastuskoulu, vaan nuoret saavat enemmän oppia ja enemmän vastuuta. Meillä on paljon yhteistyötä täällä”, Petra-Maria Ramstedt selittää.

Ax-Gårdenissa syntyy vuosittain kymmenkunta varsaa. Kuva: Petra-Maria Ramstedt

Nuoret saavat pitää hevosia kuin omiaan, mutta lisäksi heillä on tallivuoroja ja he ovat mukana kouluttamassa nuoria hevosia Ramstedtin kanssa.

Tekemiseen on selvät säännöt ja ne perustellaan hevosten hyvinvoinnilla. Tallissa ei juosta eikä huudeta, hevosia ei laukata uuvuksiin eikä esteitä saa hypätä yli 70-senttisinä kuin valvotuissa treeneissä.

Talli on Ratsastajainliiton jäsen, ja siellä toimii ratsastusseura AX’n Ride ry.

Tammojensa kanssa laiduntaa oikea jalostusori Belami ex.Bonapart (Belantis – Samba Hit II), joka on hyväksytty FWB-, Mecklenburg- ja Saksan urheiluhevoskantakirjaan.

Tallin tunnetuin kasvatti lienee vuoden 2021 Kyvyt Esiin -kilpailun 3-vuotiaissa voittanut ruuna AX Kannandinho PR.

Ramstedt on kotoisin mantereelta, ja hän muutti Ahvenmaalle alun perin baarimikoksi. Hän puhuu suomea lisäten sanoja tarvittaessa englannista ja ruotsista.

Pian Ahvenanmaalle muutettuaan nuori nainen löysi mukavan paikan paikalliselta nauta- ja lammastilalta. Ensin hän toi sinne yhden siitostamman, sitten useampia. Vuonna 2016 syntyi hänen ensimmäinen varsansa, vuonna 2018 hän alkoi rakentaa omaa tilaansa, ja vuonna 2019 hän muutti nykyiselle paikalleen ja aloitti ratsuhevosten kasvatuksen toden teolla. Tilalla on useampi pihatto, jonne tulee vedet ja joissa on tilavat lepopaikat. Lisäksi tilaan kuuluu maneesi ja talli.

Ramstedt ei kaunistele alkua. Hän kertoo, että vasta nyt toiminta alkaa jotenkin pyöriä taloudellisesti.

”Kymmenen vuotta on ollut ihan kunnon taistelua. Koko ajan taistelua, taistelua, taistelua. Nyt alkaa olla rauhallisempaa, ja kaikki alkaa tulla kokoon”, hän sanoo.

Hän toteaa, että isoihin asioihin hevosten kanssa pitää tehdä 10–15 vuoden suunnitelma.

”Sä itket, sä naurat, sä itket taas. Mutta se on sen arvoista”, hän sanoo.

Mies hänellä oli vielä hevostoiminnan alkaessa, mutta ei ole enää.

Öisin hevoset pääsevät myös maneesiin. Kuva: Petra-Maria Ramstedt

Tallin nuoret tulivat vähän kerrallaan, kun he vanhempineen etsivät tapaa harrastaa hevosia kokonaisvaltaisesti, mutta ei liian kalliisti. Nyt erilaisia vuokraajia on parikymmentä, ja kukin saa tehdä tavallaan.

Hevoset asuvat pihatoissa 5–10 hehtaarin alueella, ja niillä on jatkuvasti ruokaa saatavilla. Jos hevonen seisoo portilla ja haluaa tulla sisään, se pääsee talliin, ja kun se vaikuttaa haluavan mennä takaisin ulos, se järjestetään. Hevosilla on pääsy maneesiin öisin ja huonolla säällä, ja maneesi siivotaan päivittäin tallivuorolaisten toimesta.

”Tiedän, että hevoset eivät osaa puhua ruotsia tai suomea, mutta ne osaavat itse sanoa, mitä ne haluavat”, Ramstedt hymyilee.

Kun tallille tulee ongelmahevonen, niin kuin välillä tulee, sille annetaan aikaa.

”Usein niiden kanssa on edetty liian nopeasti”, Ramstedt selittää.

Niinpä heillä hevonen laitetaan laumaan ja sitten vain odotetaan, kunnes se alkaa ottaa itse kontaktia ihmisiin. Aluksi sitä rapsutetaan, kun se tulee luo, mutta siinä kaikki. Työt aloitetaan vasta sitten, kun hevonen alkaa kunnolla viihtyä ihmisten kanssa. Yleensä se tapahtuu parin kuukauden kohdalla.

”Kun se tulee luokse, sen kanssa aloitetaan samalla tavalla kuin kolmivuotiaiden”, Ramstedt kertoo.

Tila sijaitsee Lemlandissa, Ahvenanmaan pääsaaren eteläosassa. Kuva: Petra-Maria Ramstedt

Tallin kasvatustoiminta alkoi sellaisilla hevosilla, mitä Ramstedt sattui saamaan, joten monilla oli ongelmia joko jaloissa tai pään kanssa. Pikkuhiljaa hevoskanta on muuttunut tavallisemmaksi.

Kasvattamisen alku oli kaikkiaan haastava. Ramstedt on itse käynyt siittolakurssin, mutta silti Ahvenanmaalla oli vaikeaa huolehtia, että sperma, eläinlääkäri ja tärpillään oleva tamma olivat kaikki oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Asiat muuttuivat helpommiksi, kun tallille päätettiin hankkia oma ori.

Tammat ovat pääasiassa estesukuisia, ja vuodesta 2017 alkaen niiden seurana oli esteori Ronaldinho H (Robin Z – Carthago). Ramstedt sai siitä 16 varsaa, joista ensimmäiset syntyivät vuonna 2018. Kaikkien varsan nimet alkavat tunnuksella AX. Varsat hän on myynyt harrastehevosiksi Ruotsiin ja Norjaan, ja osa on jäänyt kotiin jatkamaan sukua.

Belami laiduntaa rauhassa tammojensa kanssa. Kuva: Petra-Maria Ramstedt

Kun Ronaldinho alkoi käydä iäkkääksi, oli löydettävä uusi. Ramstedt kertoo, että Ruotsissa oli useita ehdokkaita valittavaksi. Oriin kriteereistä hänelle ehdottomasti tärkein oli pää eli hyvä luonne. Hän haluaa monikäyttöisiä hevosia, joiden kanssa on kiva olla. Lisäksi hän tarvitsee oriin, jota pystyy pitämään tammojen kanssa laitumella.

”Vaikka ori olisi olympiaratsu, jos se ei osaisi rentoutua ja olla kuin hevonen, se ei voisi olla meillä”, Ramstedt linjaa.

Koulusukuinen, kimo ori Belami täytti nämä vaateet. Se on hiljainen ori, jolla tallin nuoretkin voivat ratsastaa. Se liikkuu hyvin, hyppää ja myös sopii Ramstedtin pienille ja nopeille tammoille. Myös itse työ onnistuu hyvin: nytkin tallin kaikki kymmenkunta tammaa on tiineinä. Ramstedt kertoo, että moni on kysynyt oria myös omille tammoilleen.

Belami tuli Suomeen kesällä 2023, ja viime keväänä se merkittiin suomalaisten lämminveriratsujen FWB-kantakirjaan. Aiemmin tallin kasvatit kirjattiin ruotsalaiseen SWB-kantakirjaan, mutta EU-säädösten muuttuessa katsottiin parhaaksi, että kaikki siirretään FWB-kantakirjaan.

Hevosia on kaikkiaan lähes 40. Kuva: Petra-Maria Ramstedt

Ramstedt katsoo nyt eteenpäin positiivisesti. Tuntuu siltä, että homma on alkanut pyöriä ja hevoset viihtyvät hyvin nykyisin järjestelyin.

”On ollut vaikea päästä tänne, on menty ylös ja alas, oikealla ja vasemmalle. Mutta nyt on rentoutunut fiilis. Vaikka hevosia on 30–40, kun olen kotona, en edes kuule, että ne ovat jossakin. Ihan niin kuin pitäisikin olla”, Ramstedt kertoo.