Arkistokuvassa hoidetaan hevosen hampaita. Kuva: Antti Savolainen
Hevoseläinlääkärin ammatti on vaarallinen – brittiasiantuntija kouluttaa hevosen stressin vähentämiseen hoitotilanteissa
Hoitotilanteissa tapahtuneiden loukkaantumisten perusteella hevoseläinlääkärin ammatti on brittitutkimuksen mukaan yksi vaarallisimmista siviiliammateista, mutta oikealla koulutuksella hevosen stressistä johtuvaa vaarallista käyttäytymistä voidaan vähentää.Tilaajalle
Suomalaisia eläinlääkäreitä kouluttanut Gemma Pearson totesi, että brittitutkimuksen mukaan hevoseläinlääkärin ammatti on yksi harjoittajalleen vaarallisimmista siviiliammateista. Hevosen kouluttaminen hoitotilanteisiin on tärkeää sekä eläimen stressin vähentämiseksi että ihmisten loukkaantumisen estämiseksi. Kuva: Katja HautalaHevosen käyttäytymislääketieteen asiantuntija, eläinlääketieteen tohtori Gemma Pearson Edinburghin yliopistosta koulutti suomalaiseläinlääkäreitä elokuun lopussa kahden päivän ajan. Koulutuspäivien aiheena oli ”kipua vai kiukuttelua?”. Koulutuksen järjesti Suomen eläinlääkäripraktikkojen (SEP ry) hevosjaosto.
”Tärkeänä osana hevosten hyvinvointia sekä hevosalan sosiaalisen lisenssin ylläpitoa tulisi kaikkien hevosten kanssa toimivien olla kiinnostuneita mahdollisimman stressittömästä hevosten kanssa toimimisesta”, toteaa koulutukseen osallistunut eläinlääkäri Johanna Weckman.
Hän kokee, että Gemma Pearsonin koulutusten yleisenä tavoitteena on parantaa tietoisuutta ja tarjota toimintamalleja hevosten kanssa työskenteleville hevosten oppimisesta ja oppimisteorioiden hyödyntämisestä.
Pearson on tehnyt yhteistyönä BEVA:n (British Equine Veterinary Association) kanssa ”Don´t break your vet” -kampanjaan videoita. Niissä hän opettaa käytännöllisesti hevosen kouluttamista. Kampanjan videot on suunnattu erityisesti hevosenomistajille ja hoitajille, jotka ohjeiden avulla pystyvät sekä vähentämään hevosensa stressiä että parantamaan omaa ja hoitavan eläinlääkärin turvallisuutta hoitotilanteissa.
Pearson on Edinburghin yliopiston opetus- ja tutkimustyönsä ohella kysytty luennoitsija. Hänen vuonna 2022 julkaistu väitöskirjatutkimuksensa koski hevosten eläinlääkinnällisissä hoitotilanteissa kokemaa stressiä ja keinoja, joilla hevosen kokemusta hoitotilanteesta voidaan positiivisella vahvisteella parantaa.
Pearsonin koulutukseen osallistunut eläinlääkäri Kati Tuomola toteaa koulutuksen olleen hyvä ja tarpeellinen.
”On tärkeää minimoida hevosen pelkoa eläinlääkärin tekemissä hoitotilanteissa, koska hevoseläinlääkärin työ on vaarallinen ammatti. Lisäksi hevosen kokema pelko haittaa sen hyvinvointia ja voi estää hoidon saamista tilanteissa, joissa hevonen pelkää niin paljon, että puolustautuu”, Tuomola sanoo.
Pearson käyttää koulutuksissaan paljon videoita käytännön tilanteista. Niissä osoitetaan, että stressaantunut hevonen saadaan positiivisen vahvisteen avulla kouluttamalla ottamaan hoito vastaan rentona. Esimerkiksi pistosta pelkäävä hevonen rauhoittuu Pearsonin videolla muutaman minuutin naksutinkoulutuksessa luottavaiseksi.
”Hevonen oppii yrityksen ja erehdyksen kautta, usein hyvin nopeasti myös epätoivottuja asioita. On tärkeää ymmärtää mitkä tekijät vaikuttavat ei-toivotun käyttäytymisen syntyyn ja miten sitä voitaisiin estää. Hevosen pitkäkestoinen muisti on erinomainen, joten epämiellyttävien toimenpiteiden seuraukset esimerkiksi nuorelle hevoselle voivat olla kauaskantoisia”, Weckman kertaa koulutuksen antia.
”Meillä Suomessa käyttäytymisasioiden hoitaminen eläinlääketieteen perspektiivistä on vielä alkutekijöissään.” Mira Hämäläinen
Pearsonin mukaan eläinlääkäriä pyydetään ajoittain tutkimaan hevosta, jonka ainoana oireena kuvataan epätoivottua tai jopa vaarallista käytöstä.
”Kivun tunnistaminen on eläinlääkärin perusosaamista, mutta luennoilla käytiin läpi myös muita epätoivottuun käytökseen vaikuttavia tekijöitä. Taustalla voi olla kivun lisäksi niin fysiologisen stressin aiheuttamat reaktiot, puutteet hevosen perustarpeiden toteutumisessa sekä koulutukselliset ongelmat, jotka johtavat hevosen käyttäytymisen hallittavuuden ja ennustettavuuden puutteeseen”, Weckman kertoo.
Vaikka hallitsemattomasti ja vaarallisesti käyttäytyvä hevonen voidaan rauhoittaa hoitotilanteessa, ei lääkitys Pearsonin mukaan ole ainut ratkaisu käytösongelmiin.
”Gemma korosti, että tärkeintä on hoitaa niin taustalla olevat tekijät kuin myös muokata hevosen käyttäytymistä oppimisteorioihin perustuen”, Weckman sanoo.
Pearsonin mukaan hevosen käyttäytymisen taustojen ymmärtäminen ja käyttäytymisen muokkaaminen koulutuksella vähentävät eläinlääkärin työhön liittyviä riskejä ja usein myös nopeuttavat arjessa toimimista.
”Tätä työtä toki tulisi tehdä jo ennen eläinlääkärin ja hevosen kohtaamista”, Weckman toteaa.
Suomen eläinlääkäripraktikoiden koulutuksessa eläinlääkäri Tiina Eskonen (oik.) lahjoitti Gemma Personille järjestäjien kiitoksena villasukat. Kuva: Katja HautalaKoulutus pidettiin Laukaan Peurungassa. Tilaisuuteen osallistunut eläinlääkäri Mira Hämäläinen kertoo olevansa iloinen ja ylpeä, että paikalla oli 45 kollegaa, joista suurin osa oli hevospraktikoita. Hän kertoo, että myös kaikilta suurimmilta hevosklinikoilta oli edustajat paikalla. Osallistujien määrä kertoo hänen mukaansa siitä, että hevosten hyvinvointi ja hevosen olon helpottaminen tutkimuksen aikana kiinnostaa eläinlääkäreitä.
”Meillä Suomessa käyttäytymisasioiden hoitaminen eläinlääketieteen perspektiivistä on vielä alkutekijöissään. Pieneläinpuolella on vähän eläinlääkärien ja eläintenkouluttajien välistä yhteistyötä, hevosten kanssa ei juuri mitään”, toteaa hevosten unitutkimuksen tarpeisiin oppimistestin hevosille kehittänyt Hämäläinen.
Gemma Pearsonin ”Don´t break your vet!” -opetusvideoita Youtubessa
Brittitutkimus hevoseläinlääkärin ammatin vaaroista
- Osaston luetuimmat
