
Viisivuotias ori Hasselpähkinä (Hessin Leevi – Karl-Hemming) on esteradoilla huomiota herättäneen ja mestaruusmitaleita keränneen Aroha Pilotin kanssa samasta emästä, Aroha Kastanjasta.
Kastanja ja Pilotti ovat molemmat Haukilehdon perheen kasvatteja. Kastanja voitti nuorena Linnea Haukilehdon kanssa Kasvattajakilpailun esteratsastuksessa. Myöhemmin se kilpaili kouluratsastuksessa Laura Kajannon kanssa monet mestaruudet ja myös vaativa B -luokkia.
Haukilehdolle tamma teki Aroha Pilotin ollessaan 6-vuotias, joten Kasvattajakilpailuun se osallistui seitsemän vuoden iässä varsoneena tammana.
Laura Kajanto on hämeenlinnalaisen Saajan tallin ratsastuskoulun yrittäjä ja suomenhevosten ystävä, jolla on nyt juhlavuosi. Tänä vuonna tulee täyteen 25 vuotta ensimmäisen kasvatin syntymästä ja talliin on syntymässä jo 50. suomenhevoskasvatti.
Vuonna 2015, juuri ennen Aroha Kastanjan tuloa talliin vuonna 2015, tunnelmat olivat vielä kaukana juhlasta. Keväällä 2014 Kajannon rakkain siitostamma Kelmerita (Kelmi – Vejani) menehtyi varsomiseen ja myös varsa menetettiin. Hänen toinen erinomainen periyttäjätammansa Mantel (Olve – Apeli) kyllä varsoi samana keväänä onnekkaasti jo viidennen varsansa, mutta Kelmeritan menestyksestä harmistunut Kajanto päätti myydä kakkostammansa.
Ilmoitusta laittaessaan hänen silmiinsä osui kuitenkin ilmoitus, jossa kaupan oli Aroha Kastanja.
”Katsoin että hitto, suvussa Kelmi ja V.T. Ajatus, kyllähän tämä on mun hevonen!” hän muistelee.
Se oli pakko saada, omaksi kilparatsuksi ja myöhemmin siitokseen. Kajanto kilpaili tammallaan monta vuotta. Ruusukkeet olivat tiukassa oreja vastaan kilpaillessa, mutta hienoa oli.
”Toimiva on se parhaiten Kastanjaa kuvaava sana”, Kajanto sanoo.
Vuonna 2019 yritettiin varsaa ensimmäistä kertaa, ensin siirtona Savelan Hemulilla ja sitten astuttamalla Hessin Leevillä. Tamma ei kuitenkaan jäänyt kantavaksi.
Pikkukierrostasolle saakka koulutetun mestaruusmitalistioriin Hessin Leevin Kajanto valitsi tammalleen ihan siksi, että kyseessä on hänen sanoin ”sairaan hieno hevonen”. Se oli jättänyt hyviä jälkeläisiä Kajannon omaankin talliin.
”Ajattelin, että voi kyllä tulla aika hyvä. Paras parhaalla”, Kajanto summaa Kastanjan orivalinnan.
Seuraavana kesä oli hiljainen koronavuosi, ja Kajanto vei Virolahdelle Hessin Leevin luo peräti kolme tammaa. Kaksi niistä tuli kantavaksi, ja onneksi toinen oli Kastanja.
Hasselpähkinä syntyi vappuaattona, samana päivänä kuin Kelmerita oli menetetty. Jos totta puhutaan, se laukkasi vappuaamuna karsinassa kasvattajaansa vastaan, sillä varsomisesta ei ollut ollut merkkejä.
Varsa oli hieno heti alusta alkaen. Kajannon periaatteena on ollut pitää tammoja mutta myydä orivarsat mahdollisimman pian, mutta nyt hän päätti tehdä poikkeuksen.
”Ajattelin, että jos tämä on ainoa, mitä Kastanjasta saan, on mun yksi orivarsa pidettävä”, hän kertoo.

Hasselpähkinä kasvoi Orivedellä Aulikki Laineen luona käyttösuunnalle kirjatun Prinssisen kaverina. Molemmista tuli hienot hevoset, mutta Kajannon mukaan vuotiaana Prinssinen näytti przewalskinhevoselta, Hasselpähkinä puoliveriseltä, Duendecillo P: n pojalta.
”Prinssinen oli ruma ankanpoikanen. Hasse koko ajan hieno”, hän kuvaa.
Sitten Kastanjan varsottamisessa saatiin tulppa auki, ja tamma teki peräkkäisinä vuosina kolme varsaa. Kun sarjan ensimmäinen, tammavarsa Ruusunmarja Pörnä-Pojasta, syntyi vuonna 2022, Kajanto päätti uskaltaa myydä Hasselpähkinän.
Hyvän tiinehtymisen syy oli ehkä taktiikan vaihto: tammalla alettiin käyttää nuoria oriita. Se ehti saada vielä tammavarsa Kirsikkarokin Ypäjä Rokista ja Mintun oriista Ryhlyn Peikonlehti, kunnes tämän vuoden alussa Aroha Kastanja lopetettiin jännevamman ja huonojen hampaiden takia 20-vuotiaana.
”Kyllähän se oli hieno tamma”, Kajanto huokaa.
Kirsikkarokin osti Linnea Haukilehto, varsa kun oli Pilotin sukua molemmin puolin ja sillä oli samanlainen päämerkkikin.
Vuonna 2021 Kajanto oli myynyt Mantelin tyttärentyttärenpojan Kaneliässän Ouluun naisporukalle, Minna ja Jenna Hökälle, Riitta Koivuselle ja Laura Sassille. Joukko oli nimennyt itsensä team Ässäksi, ja varsan kanssa oli tietysti hienot suunnitelmat kouluratojen kuninkaaksi.
Yhteinen tie kuitenkin loppui, ennen kuin ehti alkaakaan. Kaneliässän koipiluu murtui orilaitumella, ja varsa oli lopetettava. Surunsa keskellä tiimi päätti, että uuteen varsaan ei enää lähdetä.
Kajannolla taas oli murheeseen toinen ratkaisu. Hän alkoi houkutella naisia ainakin katsomaan Hasselpähkinää, ja lopulta onnistui. Minna Hökkä ja Riitta Koivunen ajelivat katsomaan oripoikaa Orivedelle, ja totta kai he tykästyivät heti laadukkaan oloiseen peliin.
”He ihastuivat siihen, kuinka se oli laitumella jo muutamalla hölkkäaskeleella näyttänyt, kuinka hyvät jouset sillä on suomenhevoseksi, kuinka sillä on kapasiteettia istahtaa takaosalleen”, Laura Sassi kertoo.
Eikä aikaakaan, kun sama naisnelikko muodosti Team Hasselin, joka alkoi miettiä, minne päin Oulua pikkuoriille löytyy tallipaikka.

Naiset tuntevat toisensa pitkältä ajalta, sillä Sassi on muun muassa valmentanut Minna Hökän ja Riitta Koivusen tyttäriä.
”15 vuotta on jo tehty kisareissuja porukalla”, Sassi kertoo.
Sassi on joukossa kilparatsastaja, sillä hän kilpailee pikkukierrostasolla FWB-ratsulla Guru. Aiemmin hän on kilpaillut myös suomenhevosilla, niistä tärkeimpänä nysteriläinen tamma Punnus-Tähteri.
Gurua omistetaan yhdessä, ja Hasselpähkinän kanssa jokaisella on oma tontti, jolla häärää. Riitta Koivunen on esimerkiksi maastovastaava. Jo aiempien puoliveristen aikaan hän tapasi haaveilla, että kunpa jonain päivänä olisi omana suomenhevonen, jolla käydä maastossa. Hasselpähkinä täyttää senkin unelman.
Laidunkesän jälkeen Hasselpähkinä muutti Tiia-Liisa Saarisen tallille. Saarinen sisäänratsasti oriin ja on sen jälkeen huolehtinut sen hyppytreenistä.
”Hasse on kouluhevonen, joka harrastaa esteratsastusta”, Sassi kertoo, mutta paljastaa Saarisen aikovan hypätä sillä vielä suomenhevosten mestaruuskilpailutkin.
Hän itse vaikuttui Hasselpähkinästä heti ensimmäisillä laukka-askelilla.
”Moni kolmivuotias puoliverinenkään ei laukkaa sillä tavoin”, hän hymyilee.
Hasselpähkinän koulutus on ollut helppoa, ja kilparadoille päästiin jo nelivuotiskaudella. Sassi kilpaili oriilla nelivuotiaiden Paccelli Cupia hyvin tuloksin lämminveriratsujen joukossa. Kesän kaksi koulustarttia toivat sijat kaksi ja kolme sekä toisen sijan koko Pacceli Cupissa. Suomenhevosten Laatuarvostelun finaalissa ratsukko oli viides.
Jatkossakin tavoitteena on edetä koulutusportaiden mukaisesti kilpaillen kevyempien lajikumppanien tahdissa. Ensi kesänä viisivuotiscupia, ja kuusivuotiaana toivottavasti kuusivuotiscupia vaihtoineen ja sen lisäksi tietysti suomenhevosten kasvattajakilpailu.
”Sillä on niin hyvä laukka, että en usko vaihtojen olevan ongelma”, itse paljon laukanvaihtojen kanssa työskennellyt Sassi sanoo.
Sitä ei pidä silti luulla, että hevosesta aiotaan puristaa jo nuorena kaikki irti. Oripäivillekin lähdettiin levollisin mielin ja stressaamatta, treenaten koulua vain kerran, pari viikossa. Hevonen osaa ja malttaa.
Oripäiviltä osattiin odottaa hyvää tulosta. Estekokeessa tuomarit kaipasivat hevoselta parempaa keskittymistä, mutta kaikki estenumerot olivat yli seiskan. Askellajeista tuli ravista ja käynnistä 7,5, laukasta komea 8,5. Tahdikasta, pyörivää, pystyy pidentämään askelta, kehuivat tuomarit.
Voiton ja toisen palkinnon myötä päätettiin, että ori tulee myös tarjolle tammoille tulevalla kaudella. Suunnitelmissa on tehdä lyhyt, kesäkuun loppuun kestävä kausi vähän koeluontoisesti niin, että ori asuu kotona. Tämän perusteella sitten mietitään, astuuko ori myös kesällä 2027, vai keskittyykö se Kasvattajakilpailuun.
Ainakin Laura Kajanto odottaa, että voisi laittaa vähintään yhden tamman Hasselpähkinällä.
Myös luonteeltaan Hasselpähkinä on toivotunlainen. Sassi kertoo, että se on herkkä, mutta oikealla tavalla. Orikin se osaa olla ja ilmoittaa olemassaolostaan, mutta sen kanssa ei ole koskaan vaikeaa. Se on pyrkivä ja nopealiikkeinenkin, mutta hyvin selväpäinen ja vastaanottavainen.
Hän vertaa oria labradorinnoutajaan, joka tykkää tehdä asioita ihmisten kanssa.
”Se on semmoinen hyvän mielen hevonen kaikin puolin. Positiivinen kaveri, jonka saa kehumalla tekemään mitä vaan”, hän myhäilee.

Ja lisää sen hevosten kanssa tärkeimmän.
”Toivottavasti se pysyy kunnossa ja hengissä ja päästään etenemään.”