

Merkittävin asia ratsastuksessa on ratsastustuntien arvonlisäverokanta. Ne katsotaan liikuntapalveluiksi, joiden arvonlisävero on nyt 10 prosenttia. Suomen hallitus on tehnyt päätöksen nostaa yleinen arvonlisäverokanta nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin, ja jo aiemmin keväällä on tehty linjaus liikuntapalveluiden arvonlisäveron nostamisesta 10 prosentista 14 prosenttiin.
Suomen Ratsastajainliitto (SRL) vastustaa kaavailtua korotusta, sillä se saattaa johtaa ratsastuksen harrastajamäärän vähenemiseen. Yleisemmällä tasolla arvonlisäverokannan nostaminen vähentää ihmisten liikkumista, joka näkyy suoraan nousevissa terveydenhoitopalveluiden kustannuksissa.
Ratsastuskouluyrittäjä, SRL:n hallituksen jäsen sekä lakitoimisto Bowa Legalin juristi Valtteri Gundersby toteaa, että toistaiseksi lainsäädäntöesitystä ei ole saatu kommentoitavaksi, mutta liitossa toimitaan aktiivisesti asiaan vaikuttamiseksi.
”En usko, että alv:n neljän prosenttiyksikön nosto toisi hyötyä, joka vastaisi sen aikaansaamia kustannuksia”, hän linjaa.
Viime ja toissa vuonna ratsastuksessa paljon keskustelua herättivät verottajan päätökset, joissa ratsastuskoulujen valmennustyyppiset tunnit haluttiin siirtää yleisen 24 prosentin alv:n piiriin. Tämän suhteen Gundersbyllä on hyviä uutisia.
”Olemme saaneet voitettua melkein kaikki tätä koskevat jutut verotuksen oikaisulautakunnassa”, hän kertoo.

Gundersby on ollut mukana myös noin kymmenessä tapauksessa, jossa verottaja on vaatinut, että hevosen tallivuokrassa ei saa jakaa eri palveluita eri alv-kantoihin.
Verottajan netissä antama ohjeistus on tälläkin hetkellä, että hevosen hoitopalvelu on yksi jakamaton kokonaispalvelu, johon kokonaisuudessaan sovelletaan yleistä 24 prosentin verokantaa, vaikka karsinan kuukausivuokra, ruoka ja hevosen hoito laskutettaisiin erikseen tai merkittäisiin laskuun erillisinä erinä. Rehujen alv on 14 prosenttia, ja liikunnan harjoittamiseen vuokratun tilan 10 prosenttia.
Verottajan mukaan tallivuokrapalvelua ei kuitenkaan voida jakaa eri verokantojen mukaisiin suoritteisiin. Tätä linjaa noudattaen joitain vuosia sitten isolta suomalaiselta ratsastusalan yritykseltä haettiin takaisin alv-erotukset 3,5 vuoden ajalta.
Gundersby kertoo olleensa mukana noin kymmenkunnassa vastaavassa tapauksessa.
”Tässä näyttää nyt positiiviselta, että alv-kannat saakin jakaa erikseen tilojen vuokraan, hoidon osuuteen ja rehuihin”, hän kertoo.
”Nämä ovat käsittelyssä eri asteissa, ja yksi on nyt hallinto-oikeudessa, josta se tietenkin voi edetä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta linja on näyttänyt nyt ihan hyvältä. Lopullista kantaa emme ole siis saaneet, mutta näyttää positiiviselta”, hän paljastaa.