Hevosen silmää vaivasi vanha tapaturma. Luomi ei toiminut, hevonen ei saanut silmää kunnolla auki ja koska arpeutunut luomi kiertyi silmään, se aiheutti tulehduksia. Kuva: Sanna Elfving
Eläinlääkäri Sanna Elfving katsoo hevosta syvemmälle silmiin
Hevosen silmä pitää sisällään pienoismaailman, joka asiaan vihkiytyneelle eläinlääkärille tarjoaa tietoa monista eri sairauksista.Tilaajalle
Sanna Elfving tekemässä silmätutkimusta hevoselle Tampereen hevosklinikalla. Kuva: Tampereen Hevosklinikka”Kun silmän osaa tutkia, se kertoo paljon”, toteaa yli 30 vuotta eläinten silmätutkimuksia työkseen tehnyt tamperelainen erikoiseläinlääkäri Sanna Elfving.
Hevosenomistajia Elfving on pitkälti yli 20 vuoden ajan palvellut Tampereen hevosklinikalla Teivossa, keskimäärin päivän kuukaudessa. Päätyönään hän on hoitanut pieneläimiä, joiden sairauksiin erikoistui 30 vuotta sitten. Jo kauan sitten hän keskittyi työssään eläinten silmiin eli tieteen kielellä oftalmologiaan.
”Kun 1980-luvulla aloin opiskella eläinlääkäriksi, lähdin nimenomaan opiskelemaan lehmälääkäriksi. Opiskeluaikana kuitenkin ajauduin pieneläinpuolelle ja vuosikymmenen lopulla innostuin oftalmologiasta”, kertoo Eläinklinikka Hakametsän kollegansa Anne Siljamäen kanssa syksyllä 1990 perustanut Elfving.
Oman aktiivisen hevosharrastuksensa myötä hän kiinnostui myös hevosten silmistä.
”Silmäsairauksien diagnostiikka on pitkälti kliinistä tutkimusta. Silmä on outo elin, jonka sisään näkee mikroskooppisen tarkasti, koska siellä on läpinäkyviä rakenteita.”
Silmän kiehtovuuteen liittyy Elfvingin mukaan se, että elin on oma pienoismaailmansa. Tutkimusta tekevälle eläinlääkärille silmästä paljastuvat niin immunologiset, infektiiviset, degeneratiiviset, kirurgiset kuin sisätautien ongelmat.
”Hevoselta näytteitä täytyy silmätutkimuksessa ottaa hieman enemmän kuin esimerkiksi kissalta ja koiralta, joiden tutkimus on suoraviivaisemmin kliinistä.”
Sanna Elfving kertoo, että hänen intohimonsa on silmäkirurgia. Hektisen ja pitkän työuran tehnyt eläinklinikkayrittäjä aikoo aloittaa vuoden sapattivapaan, jonka aikana hän keskittyy tekemään ”kaikkea mielenkiintoista”.
”Mutta kirurgiaa on jo nyt ikävä, vaikka vielä teenkin sitä!”
Mielenkiintoisiin asioihin liittyy muun muassa omaehtoinen opiskelu. Elfving suorittaa parhaillaan Edinburghin yliopistossa laajaa hevostieteiden opintokokonaisuutta. Yli 20 vuotta islanninhevosia omistanut ja kasvattanut eläinlääkäri toteaa, että häntä kiinnostaisi myös tutkia islanninhevosten silmiä ja silmäsairauksia.
Oftalmologia on hänen mukaansa vanha tieteenala, jonka merkittävät läpimurrot on tehty jo vuosikymmeniä sitten.
”Ala ei ole niin paljon muuttunut työssäoloaikanani kuin moni muu eläinlääketieteen ala. Tekniikat toki kehittyvät ja silmän lääkehoidoissa on vanhoja lääkkeitä poistunut ja uusia tullut tilalle.”
Sama hevonen korjausleikkauksen jälkeen. Silmä on kivuton ja toimii normaalisti. Hevonen sai kivuttoman, normaalin elämän. Kuva: Johanna Vaurio-TeräväinenHevosten perinnöllisistä silmäsairauksista tiedetään vähemmän kuin koirien ja kissojen, joiden tutkimukseen rahoitusta irtoaa helpommin.
”Perinnölliseksi epäiltyjä hevosen silmäsairauksia ovat uveiitti eli toistuva värikalvon tulehdus, kaihi ja yösokeus. Joissain roduissa on perinnöllisyysgeeni yksittäiseen sairauteen löydettykin. Näitä ovat useat Amerikan mantereen hevosrodut kuten quarter, appaloosa, Rocky Mountain- ja Morgan-hevonen. Vanhan mantereen roduista silmäsairauksien perinnöllisyys on todettu joillakin vetohevosroduilla ja friisiläisillä.”
Perinnöllisyys liittyy tutkitusti silmäsairauksiin leopardikuvioisilla ja hopeageenisillä hevosilla.
”Suomenhevosen perinnöllisiä silmäsairauksia kannattaisi tutkia”, Elfving vinkkaa.
”Suomenhevosen perinnöllisiä silmäsairauksia kannattaisi tutkia.”
Hevosen yleisiin, perinnöllisiksi epäiltyihin sairauksiin kuuluvat esimerkiksi kaihi ja uveiitti. Edenneeseen sokeuttavaan kaihiin ei ole muuta hoitoa kuin leikkaus.
”Hevoselta voi leikata kaihin, mutta se vaatii paljon ja tulee kalliiksi. Kaihileikkauspotilaat pitää valita huolella, sillä jokaista kaihia ei kannata leikata, eikä hevoselle leikkauksella saada todennäköisesti terveen hevosen näköä. Aina välillä kaihileikkauksia suunnitellaan, mutta usein ne kosahtavat siihen, mikä on järkevää ja onko omistaja valmis laittamaan rahaa leikkaukseen, jonka kustannukset alkavat 10 000 eurosta.”
Uveiitti on hevoselle kivulloinen silmäsairaus, joka usein kroonistuu. Elfving kertoo, että uusivaan uveiittiin on kehitetty lääkehoitoa helpottavia implantteja.
”Myös uveiitin diagnostiikka ja eläinlääkärien osaaminen sairauden hoidossa on parantunut. Nykyään osataan paremmin ennustaa sairauden kehittymistä ja lääkitä sitä.”
Työssään hevosten silmien parissa Teivossa Elfving tapaa harvoin akuuttitapauksia. Yleensä hänen potilaitaan on jo hoidettu monella tapaa. Elfving tekee hevosille pitkän ajan hoitosuunnitelmia ja arvioi kirurgian mahdollisuuksia.
”Työni on katsomista potilasta syvemmälle silmiin. Hevosten kanssa työskentely on vaihtelua omaan työhöni ja laajentaa pohjatonta kiinnostustani silmiin. Olen aina halunnut lisätä kollegoiden kiinnostusta silmiin ja jakaa tietoa silmäsairauksista. Eläinlääkärien palstalla olen silmiä koskevissa keskusteluissa aktiivinen, ehkä rasittavuuteenkin asti.”
”Eläinlääkärien palstalla olen silmiä koskevissa keskusteluissa aktiivinen, ehkä rasittavuuteenkin asti.
Pitkään Elvingin mukaan oli nähtävissä, että kollegat saattoivat arastella silmien hoitamista. Nyt kuitenkin hän on havainnut, että menossa on positiivinen buumi, sillä nuoremmat kollegat ovat kiinnostuneet oftalmologian opettelusta.
”Hevosenomistajien ja hevosten kannalta tämä on hyvä asia. Alan jatko tuntuu valoisalta. Silloin kun itse aloitin hevosten silmien parissa, olivat silmäsairaudet usein alihoidettuja.”
Kaiken nähnyttä eläinlääkäriä ei juuri mikään järkytä, mutta välillä tulee eteen koskettava tapaus. Sellainen oli vuosi sitten Islannissa hevonen, jonka silmä oli vaurioitunut varsana. Sanna Elfving päätti tuoda sen Suomeen ja laittaa silmän kuntoon. Hän leikkasi hevosen Teivossa, jossa ammattilaiset hoitivat anestesian.
”Silmästä tuli hyvä ja hevosesta onnellisempi eläin. Se oli tosi kiva saada kuntoon. Aina en muista, miksi olen tähän työhön alkanut, mutta tällainen tapaus palauttaa sen mieleen.”
- Osaston luetuimmat
