

Käräjäoikeuden käsittelemässä riidassa on kyse Hevosopiston vuonna 2021 erottaman Pauliina Mansikkamäen vaateista ja toisaalta Hevosopiston vastakanteesta. Mansikkamäki vaatii muun muassa ylityökorvauksina ja erokorvauksena lähes 300 000 euroa, Hevosopisto taas vaatii vastakanteessaan vahingonkorvauksia, joita Mansikkamäen maksettavaksi tulisi reilut 50 000 euroa.
Riidan ytimessä ovat Mansikkamäen ja Hevosopiston väliset, vuonna 2020 solmitut sovintosopimus sekä toimitusjohtajasopimus. Sovintosopimuksessa käsiteltiin muun muassa Mansikkamäen vuosina 2016‒2020 kertyneitä ylitöitä ja niiden korvaamista.
Hevosopisto kiistää joulukuussa 2020 tehtyihin sopimuksiin perustuvat saatavat, koska sopimukset ovat sen mukaan yhtiön edun vastaisia. Hevosopisto myös katsoo yhtiön hallituksen tuolloisen puheenjohtajan Thomas Steniuksen ylittäneen toimivaltansa sopimuksista sopiessaan ja ne allekirjoittaessaan.
Merkittävä osa viime viikon todistelusta keskittyi siihen, mitä ja millä tarkkuudella Hevosopiston hallituksessa käsiteltiin liittyen Mansikkamäen ja yhtiön välisten neuvottelujen etenemiseen, lopputulokseen ja Steniuksen valtuuksiin niihin liittyen.

Hevosopisto oli sopimusten laatimisen aikaan myrskyn silmässä samana vuonna julkisuuteen nousseiden muun muassa työhyvinvointia koskeneiden väitteiden takia. Yhtiön hallitus vaihdettiin alkuvuodesta 2021, ja Pauliina Mansikkamäki irtisanottiin toukokuussa 2021.
Hevosopiston asianajaja Jussi Kalliala kertoi loppupuheenvuorossaan koko asiassa olevan kaksi kilpailevaa narratiivia eli kertomusta sopimusten synnystä sekä siihen johtaneista tapahtumista.
”Kantaja (Mansikkamäki) esittää olevan kyse olemassaolevien saatavien sopimisesta. Uskottavampi ja oikeampi narratiivi on uhka kantajan toimisuhteen päättämisestä ja hallituksen vaihtamisesta”, Kalliala kuvaili.
”Tosiasiassa on tapahtunut niin, että toimitusjohtaja itse, hallituksen puheenjohtaja, talousjohtaja sekä hallituksen sihteeri käynnistivät vaikuttamiskampanjan, jonka päätteenä olivat käsittelyssä olevat sopimukset, joissa oli huomattavia perusteettomia taloudellisia etuja.”
Hevosopiston näkemyksen mukaan sopimukset tarkoittaisivat Mansikkamäelle yli 200 000 euron lahjanluontoista etua.

Mansikkamäen asianajaja Jarkko Pehkonen totesi olevan kiistatonta, että tiedossa oli osan omistajatahoista haluavan vaihtaa toimitusjohtajaa tai hallitusta.
”Se ei kuitenkaan muutu kyseisten sopimusten tekemisen tarkoitukseksi”, Pehkonen totesi omassa loppulausunnossaan.
”Joka tapauksessa saataviin liittyvät riskit oli yhtiön edun kannalta tarpeen hallita sopimuksella. Mitä Hevosopisto haluaa häivyttää keskustelusta on se, mitä Hevosopisto oikeasti sopimuksilla saavutti. Ensinnäkin riitelyn mahdollisuus tuossa vaiheessa vältettiin, lisäksi taloudelliselta määrältä vaikea ja ennakoimaton riski oli vaikea hallinnoida ilman uutta sopimusta.”
Ennen joulukuussa 2020 tehtyjä sopimuksia Mansikkamäellä oli rehtorin työsopimus, jota oli täydennetty erillisellä osalla toimitusjohtajana toimimisesta. Varsinainen toimitusjohtajasopimus hänen kanssaan laadittiin vasta joulukuussa 2020.
Tuolloin Mansikkamäellä kirjattiin olevan 1 460 ylityötuntia, joista Hevosopisto korvasi rahalla 30 prosenttia ja loput sovittiin pidettäväksi pois saldovapaina. Sopimuksen mukaan pitämättömät ylityöt korvattaisiin rahalla, jos työsuhde päättyisi ennen vapaiden pois pitämistä. Näiden runsaan tuhannen ylityötunnin korvaaminen ja alkuperä on yksi avainkysymyksistä.
”Taloudelliset riskit ja uhat, joita kuvailtiin olevan, nimenomaisesti vahvistettiin sopimuksella.” Jussi Kalliala
Hevosopiston mukaan ylityökorvauksiin ei ole perustetta, ja koko sovintosopimus on ollut tarpeeton sekä yhtiön edun vastainen.
”Luotiin asiakirjoihin dokumentti, joka osoittaisi, että yhtiön oli välttämätöntä antaa kantajalle sovitut perusteettomat huomattavat taloudelliset edut ja turva toimisuhteen päättämisen varalle”, Kalliala moitti.
”Taloudelliset riskit ja uhat, joita kuvailtiin olevan, nimenomaisesti vahvistettiin sopimuksella.”
Jarkko Pehkonen ihmetteli, mikä ylipäätään on riskitön sopimus.
”Ei voida katsoa, että kenelläkään olisi velvollisuus sopia niin, että jos vastapuoli irtisanoo sopimuksen, saatavat katoavat kuin tuhka tuuleen”, Pehkonen painotti.
Ylityökertymästä ja sen valvonnasta osapuolilla oli hyvin erilaiset käsitykset. Jussi Kallialan mukaan Mansikkamäki on toimitusjohtajana ollut velvollinen huolehtimaan siitä, että ylityöt ovat jossakin työaikakirjanpidossa. Hänen mukaansa Hevosopiston puutteelliseksi katsoma työaikaselvitys ei voi tulla Hevosopiston riskille, vaan näyttötaakka on Mansikkamäellä.
”Jos työnantajapuoli kiistää ylitöiden määrän, mutta sillä ei ole omaa selvitystä ylityön määrästä, työntekijän omaa selvitystä työajan toteutumasta pidetään luotettavana”, Jarkko Pehkonen puolestaan totesi.
Pauliina Mansikkamäen toimitusjohtajasopimus irtisanottiin toukokuussa 2021. Hänellä oli puolen vuoden irtisanomisaika, johon ei kuitenkaan sisältynyt työvelvoitetta. Marraskuussa 2021, vain muutama päivä ennen irtisanomisajan päättymistä, Hevosopisto ilmoitti toimitusjohtajasopimuksen purkamisesta, minkä myötä Mansikkamäki ei olisi oikeutettu sopimukseen kirjattuun erokorvaukseen.
Jussi Kalliala muistutti sopimuksen irtisanomisilmoituksessa mainitun myöhemmästä purkumahdollisuudesta. Irtisanomisaikana yhtiö Kallialan mukaan selvitti Mansikkamäen ajan hallintoa, sopimuksia ja taloudenpitoa. Kalliala viittasi muun muassa ylityökirjanpitoon, jota Hevosopisto hänen mukaansa pyrki selvittämään, mutta Mansikkamäki ei ollut esittänyt asiasta dokumentteja.
”Täydellinen luottamuksen menettäminen tapahtui viimeistään siinä vaiheessa”, Kalliala kuvaili.
Sopimuksen purkamisen jälkeen haettiin hänen mukaansa neuvottelukontaktia. Kalliala muistutti, että sopimuksen purkamisesta huolimatta ei ole epätavanomaista sopia mahdollisista eduista kuten rahasuorituksesta.
Mansikkamäen asianajaja Jarkko Pehkonen muistutti toimitusjohtajasopimukseen kirjatun, että Hevosopisto maksaa erokorvausta joka tapauksessa, jos työsuhde päättyy Hevosopiston aloitteesta. Hänen mukaansa toimitusjohtajasopimus on työmarkkinajärjestö YTN:n sopimusmallin mukainen, eikä sen näin voida katsoa olevan osakeyhtiölaissa tarkoitetulla tavalla yhtiön edun vastainen, kuten Hevosopisto tulkitsee.
”Ei voi lähteä siitä, että asiaa arvioitaisiin yhtiön edun kannalta, eikä kyse ole ollut toimitusjohtajan tehtävään kuuluvasta yhtiön nimissä toimimisesta.” Jarkko Pehkonen
Pehkonen myös muistutti, että toimitusjohtajan on korvattava vain sellaista vahinkoa, jonka hän on aiheuttanut tehtävässään. Tämä tulisi Pehkosen mukaan ottaa huomioon sopimuksia ja niiden vastuita arvioitaessa.
”Mansikkamäellä oli omat edut valvottavana omassa sopimussuhteessaan. Ei voi lähteä siitä, että asiaa arvioitaisiin yhtiön edun kannalta, eikä kyse ole ollut toimitusjohtajan tehtävään kuuluvasta yhtiön nimissä toimimisesta”, Pehkonen kuvaili.
Molemmat vaativat toista osapuolta korvaamaan oikeudenkäyntikulunsa, joita Hevosopistolle on kertynyt noin 48 000 euroa ja Mansikkamäelle reilut 41 000 euroa.
Päätökset asiassa annetaan 6. kesäkuuta.