

”Rakentaminen lähti siitä, että naapurilla oli puhki ruostunut polttoainesäiliö. Sain sen hakupalkalla”, liperiläinen Toni Väistö muistelee yhdeksän vuoden takaista projektiaan.
Säiliöstä tuli uuni, joka soveltuu metalliosien pulverimaalaukseen.
Maalattavat metalliosat ruiskutetaan ensin jauhomaisella maalilla erityisellä ruiskulla, joka varaa maalihiukkaset sähköisesti. Pulverimaalin lopullinen tarttuminen vaatii aineesta riippuen 160–210 asteen lämpötilan 10–20 minuutin ajaksi. Pienet osat hoituisivat tavallisen keittiölieden uunissa, mutta esimerkiksi auton vanteet eivät sinne mahtuisi.
Uunin rakentaminen vei yhden syksyn viikonloput ja läjän kierrätysmateriaalia. Uutena on ostettu ainoastaan sähkökomponentteja sekä PID-säädin, jolla ohjataan uunin lämpötilaa.
”Ensimmäisenä säiliö huuhdeltiin vedellä, että sen uskalsi avata. Sitten kylki auki ja lyhennettiin sitä hieman. Irrotettuun palaan tehtiin saranointi, että se toimisi ovena. Yksi Upon uuni tuhottiin, siitä saatiin ikkuna ja sisäpelti.”
Jämäraudasta tehdyn sisärungon ja ulkokuoren välissä on enimmillään 20 senttiä kivivillaa, jotta lämpö ei karkaisi.

Lämmönlähteenä toimivat netistä ostetusta Harvian kiukaasta irrotetut vastukset. Teho on yhdeksän kilowattia.
Puhallin vie vastusten kuumentaman ilman uuniin.
”Alunperin siinä oli pieni hallipuhaltimen propelli ja moottori, mutta sen teho ei riittänyt ollenkaan. Nykyinen versio on keskipakopuhallin, jossa on paljon pieniä lapoja.”
Puhallinta pyörittää erillinen sähkömoottori kiilahihnan välityksellä, jotta moottori ei kuumenisi.
Puhaltimen vaihdon yhteydessä kiertosuuntaa muutettiin niin, että kuuma ilma virtaa alhaalta ja poisto on yläkautta. Siten uunin lämpötila pysyy tasaisempana.
Ensimmäinen lämmityskerta tuotti yllätyksen: ovi ei meinannut aueta lämpölaajenemisen takia. Pulma ratkesi reilun mittaisella, metalliputkesta tehdyllä avausvivulla.
Väistö on maalannut uunin avulla muutamat auton vanteet ja muita osia.
”Tein esimerkiksi kromikehät peltivanteisiin. Kromipulveri on hyvä vaihtoehto, koska oikeita kromiosia ei monessa paikassa pystytä tekemään.”
Väistölle kierrätysosien jalostaminen uusiin tehtäviin on mukavaa vastapainoa palkkatyölle rakennusinsinöörinä.
Parhaillaan Väistö rakentelee pyöräkuormaajaa, jolla on tarkoitus tehdä monenlaista lumitöistä polttopuiden ajoon ja tavaran siirtelyyn.
Taloudellista säästöä itse tekeminen ja romusta rakentaminen ei välttämättä lopulta juuri tuo.
”Monella pajalla on tarjolla pulverimaalausta, eikä se sinällään kallista ole työhön nähden. Mutta kaikkea sitä pitää ensin itse yrittää.”