Jos vastaantulevan auton valot häikäisevät, syy saattaa löytyä täältä

Ajovalojen käyttö ei suju läheskään kaikilta ja tämä näkyy etenkin maaseudun valaisemattomalla tiestöllä, missä kaukovalot vaihdetaan lähivaloille usein “kaupunkilaistyylillä” eli aivan liian aikaisin.

Monissa nykyautoissa varusteena oleva kaukovaloavustin on autonvalmistajien yritys helpottaa kuljettajia ajovalojen käytössä. Kyseessä on lähinnä mukavuusvaruste, sillä se vaihtaa valoja toisinaan melko heikolla tilannetajulla.

Kaukovaloavustin on ajoneuvon tuulilasikameran avulla toimiva järjestelmä, joka käyttää muun muassa valoisuuden, liikkeen ja ajoneuvojen etäisyyden tunnistamista. Näiden perusteella avustin vaihtaa kauko- ja lähivaloille automaattisesti.

Uuden Audi Q3:n ajovalot toimivat yhdessä ajoavustimien kanssa. Kuva: Jarmo Palokallio

Järjestelmä tekee monissa automalleissa kuitenkin saman virheen kuin ihminenkin eli se saattaa vaihtaa kaukovalot lähivaloille lähes kilometrin päästä, kun tuulilasissa oleva kamera havaitsee vastaantulevan ajoneuvon korpisuoralla.

Kun avustin vaihtaa takaisin kaukovaloille, tämä voi tapahtua puolestaan usean sekunnin viiveellä, jonka aikana auto ehtii kulkea lähivaloilla jopa sata metriä, riippuen ajonopeudesta.

“Huonosti toimiva avustin vaihtelee valoja vastoin autokoulun oppeja. Mikäli avustin ei toimi kunnolla, kannattaa lähi- ja kaukovalot kytkeä manuaalisesti”, ajotutkintojen vastaanottajana ja Liikenneturvan ajokouluttajana toimiva kokenut liikennepoliisi, komisario evp. Jyrki Haapala kertoo.

Haapala huomauttaa, että kaukovalot tulisi vaihtaa lähivaloille vasta, kun toisiaan lähestyvien ajoneuvojen valokiilat kohtaavat tienpinnalla.

“Takaisin kaukovaloille kannattaa vaihtaa jo muutamaa metriä ennen vastaan tulevan ajoneuvon kohtaamista, jolloin minimoidaan lähivaloilla ajettava matka. Vastaantulija ei ehdi tästä häikäistyä.”

Valoavustin saattaa vaihtaa lähivaloille turhaankin, jos tien varrella on valoa heijastavia liikennemerkkejä tai kirkkaita pihavaloja. Toisaalta avustin voi päättää kuljettajan puolesta, ettei vastaantuleva mopo tai yksisilmäinen auto ole syy siirtyä lähivaloille.

Ongelmia valoavustimilla on myös samaan suuntaan kulkevan liikenteen tunnistamisessa. Kun avustimella varustettu auto saavuttaa edellä ajavaa, avustin vaihtaa lähivaloille usein liian kaukaa.

Ongelma ei helpotu asentamalla autoon tehokkaat lisäkaukovalot, jotka voivat heikentää avustimen toimintaa entisestään. Esimerkiksi liikennemerkkien takaisinheijastus on entistä voimakkaampaa, jolloin avustin saattaa vaihtaa lähivaloille aiheetta.

Autoilijat odottavat valojen toimivan itsekseen. Kuva: Kari Lindholm

Ensimmäiset valoavustimet tulivat autoihin vuosina 2008–2009, jonka jälkeen ne ovat kehittyneet ja yleistyneet voimakkaasti.

Viime vuosina autoissa yleistyneet led-ajovalot ovat kirkastaneet autoilijoiden näkökenttää. Kaukovaloavustimen rinnalle on kehitetty ajotilanteiden mukaan säätyviä led-matriisivaloja, jotka varjostavat vastaantulevat ajoneuvot häikäisemättä niitä.

Toisaalta on huomattu, että led-ajovalot myös häikäisevät vastaantulevia. Englantilaisen Royal Automobile Clubin (RAC) tekemän kyselyn mukaan 61 prosenttia autoilijoista kärsii vastaantulevien autojen kirkkaista ajovaloista.

“Pimeällä katse pyrkii suuntautumaan päin häikäisyn lähdettä. Silloin katse tulisi suunnata päättäväisesti kohti tiealueen oikeaa reunaa”, Jyrki Haapala neuvoo.

Häikäisyn taustalla voi olla huonolla logiikalla toimiva valoavustin, joka säätää valoja virheellisesti tai valaisimien väärä suuntaus. Häikäisyä lisää led-valoille ominainen värilämpötila sekä led-valojen kirkkaus.

“Uusimmissa autoissa avustimet toimivat paremmin kuin vanhemmissa”, toteaa Haapala.