Tyypillisiä patenttien hakijoita ovat eläkkeellä olevat miehet. Arkistokuva klapikonekeksinnöstä. Kuva: Kai Tirkkonen
Näin paljon oman keksinnön patentointi maksaa
Naisten osuus patenttien haussa on pysynyt vähäisenä, mutta se kasvaa.Tilaajalle
Lunta auraavan koneen toimintapiirros patenttihahemuksessa aikojen takaa asialla herrat Louis ja Cyrill Keller. Kuva: ValmistajaKun on läpilukenut tuhatmäärin keksintökuvauksia ja pannut niiden pohjalta vireille ison nipun patenttihakemuksia 30 vuoden kuluessa, antaa se jo pohjaa kertoa, minkälainen väki tehtailee Suomessa patentteja.
”Eläkkeellä olevat miehet, joilla on yritystaustaa, ovat selkeästi isoin ryhmä patenttien hakijoissa, jos yritykset jätetään pois”, patenttitoimisto Kespatin toimitusjohtaja ja patenttiasiamies Anssi Kurkinen sanoo.
Naisten osuus patenteissa on suurin naisvaltaisilla tutkimusaloilla, kuten kemiassa ja biotekniikassa. Kaikista patenteista miesten osuus on yhä määräävä.
Maailmankuvamme mullistanut Albert Einstein oli ennen suhteellisuusteoriaansa kehittämistä patenttitarkastaja, mutta keskisuomalaisessa patenttitoimistossa ollaan askarreltu hyvin vaihtelevan kokoisten patenttien kanssa.
”Muistuu mieleen eräs mies, joka suojasi kehittämänsä sormeen pujotettavan kruunukorkin avaajan. Kiinasta oli tulossa merikontillinen vastaavia kopiotuotteita, mutta kun keksintö oli suojattu, niin kontti käännytettiin takaisin.”
Tapauksessa tiivistyi patentin luonne: se on yksinoikeus, joka saatuaan keksijä voi estää muita taloudellisesti hyötymästä hänen keksintöään valmistamalla, myymällä tai maahantuomalla niitä.
”Kiinasta oli tulossa merikontillinen vastaavia kopiotuotteita, mutta kun keksintö oli suojattu, niin kontti käännytettiin takaisin.”
Monelle keksijälle oma patentti on haave ja todiste osaamisesta. Kuten sille herramiehelle, joka haki hiihtosauvalle patentin. Rikastuminen jäi haaveeksi, sillä sen paremmin mies kuin kukaan muukaan ei innostunut patentoidun sauvan valmistamisesta. Mutta tulipahan patenttipäätös.
Kespatin puheilla kävi sittemmin myös TMK energiakouran kehittänyt hankasalmelainen Tenho Koponen, jonka ensimmäinen innovaatio yksileukaisesta kourasta jäi aikanaan patentoimatta. Se ei kuitenkaan estänyt menestyksekkään yritystoiminnan aloittamista.
Patentin luonteeseen kuuluu se, että siinä pitää olla jotain aidosti uutta. Kun patentin mahdollisuutta punnitaan, on ensin tarkkaan selvitettävä, että joku ei ole jo aikaisemmin kehittänyt vastaavaa.
Aiempien patenttien etsiminen on patenttitoimiston ydinosaamisaluetta, vaikka nykyisin netin kautta kenelle tahansa on pääsy ainakin EU:n patenttitietokantoihin. Patentin hakemisen intoa karistaa se, että se ei ole aivan ilmaista.
Omatoimisesti patentin hakeminen maksaa muutamia satoja euroja. Jos haluaa ammattiapua, pitää varautua suurempaan rahanmenoon.
”Nyrkkisääntö on, että patenttitoimiston apua hyödyntäen patenttihakemuksen hinnat ovat viidestä tuhannesta eurosta ylöspäin työn määrästä riippuen.”
Ennen varsinaista hakemusta kannattaa teettää toimistolla edullisempi selvitys, joka usein kertoo, kannattaako patentin hakemista jatkaa. Jos toimisto näyttää vihreää valoa, ollaan jo pitkällä. Jos taas toimisto toppuuttelee, ei sekään ole välttämättä huono asia.
”Moni saa mielenrauhan siitä, kun kuulee, että keksintö on jo patentoitu”, patenttiasiamies Kurkinen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
