Rattijuopot ovat aiheuttaneet yli kolmanneksen kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista. Valtaosa onnettomuuksia aiheuttaneista rattijuopoista on päihderiippuvaisia.
Tutkijalautakunnan koosteraportin mukaan vuosina 2014–2023 tapahtui 1499 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta. Onnettomuuksista 37 prosenttia oli päihtyneiden kuljettajien aiheuttamia.
Päihtyneiden kuljettajien aiheuttamista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista suurin osa oli yksittäisonnettomuuksia, joissa ei ollut muita osallisia.
Moottoriajoneuvo-onnettomuuksien lisäksi päihtyneet moottoriajoneuvokuljettajat olivat pääaiheuttajina 15 jalankulkijan, polkupyöräilijän tai kevyellä sähköisellä liikkumisvälineellä liikkuneen menehtymiseen johtaneessa onnettomuudessa.
Pelkän alkoholin vaikutuksen alaisena ajoi päihtyneistä onnettomuuskuskeista noin puolet. Lähes kaksi viidestä oli käyttänyt alkoholin lisäksi jotain muuta päihdettä.
Joka kymmenes ajoi jonkin muun päihteen kuin alkoholin vaikutuksen alaisina.
”Kaksi kolmasosaa päihdekuskeista vaikuttaisi täyttävän päihderiippuvuuden kriteerit. Heillä ei pitäisi olla ajo-oikeutta”, sanoo liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty Onnettomuustietoinstituutista.
Ongelmana on, että vain pieni osa päihdeongelmaisista on todettu sellaisiksi.
Päihdeonnettomuuksien syntymistä ehkäisevä toimenpide on alkolukko. Räty vaatii, että sellainen pitäisi määrätä rattijuopumuksesta toistuvasti kiinnijääneille kuljettajille.
Tutkijalautakuntien mukaan päihdeongelmia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat päihderiippuvuuden tunnistaminen terveydenhuollossa ja päihderiippuvuuden käsitteleminen ajoterveyttä heikentävänä sairautena.
Myös lääkärien ja poliisin yhteistyötä pitäisi syventää ajoterveysvalvonnassa.