Mirkan kaltaiset perheyritykset ovat maaseudun tukijalka – lomautuspaineen iskiessä keksittiin joustava keino

Muutaman kilometrin päässä Mirkan tehtaasta kohoaa historiallinen Kepon kartano, jonka juuret ulottuvat 1700-luvulle. Niillä kohdin Lapuanjokea teollisuutta on harjoitettu eri muodoissaan vuosisatoja.

Nyt kartano palvelee Mirkan emoyhtiön KWH-yhtymän kokous- ja kurssitilana. Perheyhtiön varoilla loistavaan kuntoon entisöity kartano kertoo olemassaolollaan alueen ja koko Suomen historiasta.

Jos Mirka olisi pörssiyhtiö, kartanon ylläpito olisi todennäköisesti sille liiketoimintojen ulkopuolinen kuluerä, josta hankkiuduttaisiin eroon. Kartano tuskin olisi nykyisessä kunnossaan jossain muussa, esimerkiksi kunnan tai valtion omistuksessa.

Suomessa on vasta äskettäin havahduttu, mikä huomattava merkitys Mirkan kaltaisilla 50–1 000 ihmistä työllistävillä usein perheomisteisilla yrityksillä on ympäröivän maaseudun elinvoimalle ja koko kansataloudelle. Niiden toimintaedellytysten kohentaminen otettu osaksi hallitusohjelmaa.

Saksankielisessä Keski-Euroopassa Mittelstandeiksi-kutsuttavat yritykset muodostavat talouden kivijalan. Suomessakin melko harvalukuiset Mittelstandit toteuttavat tärkeää roolia: heikon talouskehityksen vuosina työpaikkojen kasvu on tapahtunut juuri niissä. Ne ovat vahvasti sitoutuneet ympäristöönsä ja ovat kiinnostuneet sen hyvinvoinnista, niillä on juuret. Muotitermein ilmaistuna perheyrityksillä on vahva sosiaalinen toimilupa alueellaan, mitä ei aina voida sanoa kasvottoman omistuksen pörssiyrityksistä.

Esimerkiksi tästä käy Mirka. Kun talousnäkymät hetkellisesti vaativat lomautuksia, Mirka tarjosi työntekijöilleen mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä palkkaa vastaan. Tällaista joustavuutta koko yhteisön hyvinvoinnin eteen ei olisi yhtä helppo kuvitella, jos yritys olisi ollut osa jotain monikansallista pörssiyritystä.