Kierrätysteema eri variaatioissaan nousi näkyvästi esiin Pohjoismaiden suurimmassa työkonealan ammattinäyttelyssä FinnMetkossa.
Suuret konevalmistajat, mutta myös pienet yhden miehen yritykset esittelivät omia ratkaisujaan materiaalitehokkuuden sekä elinkaariajattelun hengessä.
Moottorivalmistaja Agco Powerin osastolla vanhojen moottoreiden tehdaskunnostusten ympärille luotu reman-toiminta oli esillä samalla näyttävyydellä kuin uudet moottorit.
Linnavuoren tehtaalla moottoreita on kunnostettu 1970-luvulta lähtien.
”Reman ei ole uutta, mutta siitä on tullut kiertotalousajattelun vanavedessä megatrendi”, laatu- ja jälkimarkkinointijohtaja Jussi Rinne totesi.
Linnavuoren moottoritehtaan historiassa moottoreiden kunnostus alkoi jo ennen kuin omien mallien valmistus. Sodan päätyttyä lentokonetehtaan moottorikorjaamolla peruskorjattiin sotaan pakko-otettujen loppuun ajettujen traktoreiden moottoreita, tosin valtion laskuun.
Täydellisimmillään moottori on rakennettu kokonaan uusiksi, jolloin se käytännössä vastaa tehtaalta lähtenyttä uutta moottoria.
Tehdaskunnostusten merkitys on kasvanut voimakkaasti: kun 1990-luvulla moottoreita kunnostettiin Linnavuoressa noin sata vuodessa, nyt määrä on yli tuhat ja koneita tulee ympäri maailmaa korjattavaksi.
Vanhan moottorin pantiksi antava voi valita kolmeen eri tasoon korjatun moottorin. Edullisimmillaan moottoriin vaihdetaan männät, putket ja kampiakseli laakeroidaan uudelleen.
Täydellisimmillään moottori on rakennettu kokonaan uusiksi, jolloin se käytännössä vastaa tehtaalta lähtenyttä uutta moottoria.
”Hinta on silloin noin 70 prosenttia uudesta.”
Rinteen mukaan moottoria voidaan kunnostaa useita kertoja, esimerkiksi edeltäneitä HD–sarjan märkämoottoreita lähes rajattomasti. Vanhin kunnostettu moottori oli eräältä asiakkaalta löytynyt ensimmäinen Valmetin kolmesylinterinen dieselmoottori vuodelta 1954, johon siihenkin löytyi vielä männät ja muut keskeiset osat.
Metsäkonevalmistajien puolella Ponsse kertoi panostavansa vahvasti koneen ja sen komponenttien uudelleenkunnostukseen. Kiertotalouteen pohjautuvien varaosien tuotannon kasvu on 15 prosenttia vuodessa.
Kiertotaloutta pienemmässä mittakaavassa edusti kuormalavoja ja rakennusjätettä murskaavan ja puhdistava Säpälex-murskain, joka ensiesiteltiin FinnMetkossa.
”Idea lähti siitä, kun omalle pihalle alkoi kasvaa vuori huonokuntoisia kuormalavoja”, hankasalmelainen keksijä-yrittäjä Simo Aitto-oja kertoo.
Noin 80 hevosvoiman traktorin eteensä vaativa Säpälex kykenee toimimaan itsenäisesti ja sitä voidaan liikutella helposti traktorilla purkupaikalla. Murskain toimii suoraan voimanotolla ja hihnakuljetin traktorin hydrauliikalla.
Magneetti erottelee naulat hakkeesta. Kuormalavoja voi pinota päällekkäin useita ja murskain imaisee uuden lavan vuorollaan ilman ihmistyötä. Yksi lava menee säpäleiksi muutamassa sekunnissa ja lopputuloksena syntyy noin 35 millimetriä pitkää mursketta ilman nauloja.
Murskain toimii myös purettavista rakennuksista saatavan puu–ja levytavaran käsittelyssä. Aitto-oja ajoi prototyypillä säpäleiksi pihapiiristään 17 vanhaa rakennusta.
”Suunnitteilla on suurempi rakennusjätteen murskaamiseen tarkoitettu laite, jonka läpi voi ajaa esimerkiksi hirsiä.”
Arvottomana purkuun päätyvän kiinteistömassan määrä Suomessa kasvaa ja siihen liittyvien materiaalivirtojen käsittelyssä multialaisen konepajan Multimekin yhteyteen ostettu Viper Machineryn murskakauhalla riittää työmaita kotimaassa.
Omat rahkeet eivät riittäneet kasvuloikkaan.
25–30 tonnin kaivinkoneen puomiin kiinnitettävän murskakauhan tappiterät tekevät tiilestä ja betonista alle 90 millin murskaa, jolloin jätteestä tulee EU-säädöksien mukaan raaka-ainetta. Laite on esitelty jo vuosia sitten, mutta sen menestys maailmalla osoittaa kierrätyksen yhteyteen rakentuvan liiketoiminnan jatkavan kasvuaan.
”Vientiä murskakauhalla oli jo 25 maahan, mutta omat rahkeet eivät riittäneet kasvuloikkaan, joten siirryimme yrityskaupalla osaksi Multimekiä”, laitteen kehittäjä Arto Ulvo kertoi.
Resurssitehokkuus oli esillä myös metsäkonevalmistaja Komatsun osastolla.
Polttoainetalouden parantaminen on ollut uusien koneiden suunnittelun lähtökohta ja siinä avainasemassa on ollut uusien aikaisempaa polttoainetaloudellisempien Agco Core-moottorisarjan voimalaitteiden käyttöönotto. Säästöä on saavutettu myös hydrauliikkaan tehdyillä muutoksilla.
Suurten metsäkonevalmistajien joukossa Komatsu oli näyttävästi esillä, sillä uuden mallisarjan kansainvälinen esittely oli valittu nimenomaan FinnMetkoon. Aikaisemmin Komatsun uusien mallien esittelyt ovat tapahtuneet koneiden valmistusmaassa Ruotsissa.
