
Sähköautojen suosiota kasvattaa edullinen kotilatausmahdollisuus. Samalla autojen latausnopeuksien kasvu ja pikalatureiden yleistyminen on helpottanut pidempiä matkoja.
Sähköautot hakkaavat polttomoottoriautot mennen tullen suorissa kilometrikustannuksissa. Erityisen edullista sähköautoon vaihtaminen on, jos käytössä on kotilatausmahdollisuus.
Sähköautoilun alkutaipaleella latauspisteet olivat harvassa ja hitaita. Sen lisäksi ne temppuilivat ja monet autoilijat pitivät niiden käyttöä vaikeana.
Nyt tilanne on muuttunut. Latausasemien verkko on varsin kattava ja latausnopeudet ovat nousseet huimasti. Myös niiden käyttöön on totuttu.
Ongelmatonta lataus ei silti ole vieläkään. Talvella latausnopeudet hidastuvat ja kesälomilla latausasemille saattaa kertyä ruuhkaa. Perheen kanssa liikuttaessa lataustauoille tulee hampurilaisina ja jäätelöinä hintaa.
Traficomin mukaan yli kolme neljäsosaa sähköautojen latauksista tapahtuu kotipistokkeista. Vastaavasti paketti-, kuorma- ja linja-autoja ladataan lähinnä organisaatioiden yksityisissä, muilta suljetuissa latauspisteissä.
Vuonna 2024 sähköautoja ladattiin julkisilla asemilla 52 miljoonalla eurolla. Keskimäärin yhdestä latauksesta maksettiin 6,5 euroa.
Kempowerin Moottorille keräämä eurooppalainen aineisto kertoo tarkemmin, miten autoja pikaladataan. Se vaihtelee maittain.
Suomessa pikalataus on suosittua etenkin perjantaisin. Väljintä pikalatausasemilla on tiistaisin.
Ruotsissa matkailevien on hyvä muistaa, että siellä pikalatausasemille kurvataan etenkin sunnuntain paluuliikenteessä.
Uusien autojen latausnopeudet ovat jatkuvasti nousseet. Paperilla hyvältä näyttävä huipputeho on kuitenkin käytössä vain hetken.
Kempowerin mukaan pikalatauksien keskiteho on Suomessa pyörinyt 62 kilowatin tuntumassa.
Ulkolämpötila vaikuttaa sekä auton kantamaan että pikalataustehoon. Se tihentää ja pidentää lataustaukoja talviaikaan. Ero tammikuun ja elokuun latausnopeuksissa on lähes 30 prosenttia.
Latausnopeuksien putoaminen ja akun lämmittämiseen tarvittavan ajan piteneminen näkyi myös MT:n tämän pakkastalven aikana tekemissä koeajoissa.
Akun esilämmitys söi virtaa lähes pienen sähkösaunan verran ja siitä huolimatta osa autoista jäi kauaksi ilmoitetusta latausnopeudesta.
Kempowerin mukaan latausnopeudet alkavat hidastua, kun lämpötila laskee 11 asteeseen.
Latauspysähdyksissä on suuria eroja automalleittain. Suomessa tarjolla olevista malleista nopeimpia ovat Xpengit. Myös Kia EV9 ja osa Tesloista pääsee latauksessa yli 100 kilowatin keskitehoon.
Kovilla pakkasilla jo tuohon keskimääräiseen 60 kilowatin lataustehoon pääsy on välillä työn takana. Hitaimmin latausta vastaanottavat lataushybridit.

Aineisto näyttää, että sähköautoilijat pelaavat latauksen kanssa varman päälle. Lataustolpalle ankkuroidutaan, kun akun varaustasosta on jäljellä reilu kolmannes.
Lataustauon pituus pysyy kohtuullisena, kun akkua ei ladata täyteen. Puolet latauksista lopetetaan viimeistään 80 prosentin kohdalla, kun latausteho alkaa heikentyä.
Neljäsosa latauksista tosin jatkuu yli 92 prosenttiin. Se selittyy ehkä lounaan tai ruokakauppakäynnin kestolla.
Sähköautoilun yleistyminen on ollut Suomessa ja muissa Pohjoismassa nopeaa. Yksi syy siihen on omakotiasutus, joka mahdollistaa kotilatauksen. Myös sähköautojen vaatima julkinen latausverkosto on tiivistynyt ripeästi.
Sen sijaan muualla Euroopassa tahti on ollut hitaampi. Se on pakottanut EU:n miettimään uusiksi uusia autoja koskevan päästöttömyysvaatimuksensa.
Sen piti tulla voimaan vuonna 2035.

Osalle autonvalmistajista EU:n pakittaminen on pettymys. Osalle se on mitä ilmeisin pelastus.
Nyt autonvalmistajat yrittävät sorvata mallistojaan kuluttajien tarpeiden mukaiseksi. Sähköautojen osalta se tarkoittaa entistä edullisempia, mutta pieniakkuisia malleja.
Samalla kuluttajien suosimien polttomoottoreiden taru jatkuu ainakin vielä jonkin aikaa. Myös dieselmalleja on palaamassa tuotantoon.
Polttomoottoriauton käyttöä puoltaa käytön sujuvuus ja edullinen hankintahinta. Etenkin käytettyjä bensa-autoja suosimalla autoilun pääomakustannukset voi pitää matalana.