
Harva ajoneuvo saa alamäestä yhtä paljon hyötyä kuin ajoakkujaan jarrutusvoimalla lataava sähköajoneuvo.
Siksi maanalaisen rakentamisen ajoneuvoja valmistavan iisalmelaisen Normetin koneessa on yhä useammin jarrutusenergian talteenottojärjestelmä, joka hyödyntää maanpinnan ja maanalaisen kohteen välisen useiden kilometrien korkeuseron tarjoaman alamäkienergian. Ja sitä on tarjolla yhä enemmän.
”Sähköistyminen vaatii mineraaleja, joita joudutaan louhimaan entistä syvemmältä maankuoresta”, myyntipäällikkö Ville Kauhanen Normetilta sanoo.
Kun perinteinen kaivosajoneuvo hukkaa laskeutumisen yhteydessä syntyvän energian jarruissaan lämmöksi, regeneroivan ajoneuvon ajomoottori toimii laskuvaiheessa akkuja lataavana generaattorina. Kaivosten ajoramppien jyrkkyys on 10–20 prosenttia. Vertailun vuoksi Suomen julkisen tieverkon jyrkin kohta Puumalan Linninmäessä on pahimmasta paikasta 20 prosenttia, ja raskas liikenne on siellä kokonaan kielletty.

Erityisen edullista energian talteenotto on silloin, kun ajoneuvo vie alaspäin painavan lastin, mutta palaa ylös tyhjänä. Näin on akkukäyttöisen Utimec -betoninkuljetusajoneuvon tapauksessa.
Se vie kuupassaan viisi kuutiometriä, eli noin 13 000 kiloa lastia, alas kilometrien syvyyteen. Samalla liike-energiaa muutetaan sähköenergiaksi, josta huomattava osa saadaan talteen 200 kWh:n kokoiseen akkuun.
”Jopa kolmannes työsyklissä käytettävästä energiasta tulee regeneroinnista. Jarrutuksessa talteen otetun energian voi käyttää lastin purkuun tai kahden yhteensä 175 kilowatin ajomoottorin käyttöön”, Kauhanen kertoo.
Kaivosten ajoramppien jyrkkyys on 10–20 prosenttia.
Normetin Iisalmen tehtaan lähetyshallissa seisoo peräkkäin kaivosajoneuvojen menneisyys ja nykyisyys: 1970-luvun lopulla valmistunut ja vanhasta kaivoksesta entisöintiin pelastettu PK 1000 -nostolava-auto sekä asiakkaalle lähtöä odottava jarrutuksella itseään lataava Utimec Smart-drive -betoniauto.
Kun vilkaisee kaivosajoneuvoihin liimattuja toimitusosoitetarroja eri puolille maailmaa, unohtuu helposti, miten pienimuotoisessa yritystoiminnassa Normetin juuret ovat.

Yrityksen tarina alkoi maatalouden koneellistumisen alkutaipaleella 1960-luvun alussa, kun iisalmelaiset viljelijäveljekset Jaakko ja Jussi Sarvela perustivat tyhjäksi jääneeseen navettaansa Peltosalmen Konepajan.
Ensimmäiset tuotteet olivat maataloustraktoreiden lisälaitteita, joiden kehittämisessä Sarvelan veljekset olivat taitavia. Konepajan tuotteista menestykseen nousivat Farmi-nimellä myyty juontolaite sekä traktorin nostolaitteeseen kiinnitettävä hydraulinen takakuormain, joka valloitti kuormainmarkkinat muutamassa vuodessa.

Suunnittelun ja toteutuksen onnistumisesta kertoo se, että lukematon määrä Farmi–kuormaimia on yhä käytössä. Peltosalmen Konepajassa luotiin lisäksi metsäkonevalmistuksen historiaa: siellä valmistui eräs ensimmäisistä metsätraktoreista vuonna 1967.
Sarvelat myivät konepajan lääketeollisuudessa vaikuttavalle Orion-yhtymälle vuonna 1971. Hieman erikoiselta kuulostavan yrityskaupan taustalla oli varautuminen huhuttuun lääketeollisuuden sosialisointiin, jonka ulkopuolelle konepajateollisuus jäisi. Yrityksen nimi vaihtui Normetiksi vuonna 1973.

Kun sosialisointia ei tullut, Orion myi Normetin pääomasijoittajille sekä yrityksen toimivalle johdolle vuonna 1999. Vuodesta 2005 yrityksen pääomistaja on ollut Aaro Cantell, jonka aikana Normet on kansainvälistynyt ja kasvanut yritysostojen kautta. Normetilla on toimipisteitä 50 maassa ja tytäryhtiöitä yli 30.
"Kasvu on voimakasta Australiassa, Afrikassa ja Intiassa," Kauhanen luettelee.
Yrityksellä menee nyt lujaa. Koneiden kokoonpanoon ostetaan kapasiteettia tehtaan ulkopuolelta. Uutta väkeä rekrytoidaan kiivasta tahtia: kevään aikana haetaan 50 uutta työntekijää pysyviin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin. Se näkyy jo yrityksen sisääntuloaulassa, jossa nuori mies odottelee pääsyä työhaastatteluun.

Kaivoksissa ja maanalaisessa rakentamisessa käytettävien koneiden valmistus on tuotantotalouden insinöörin painajainen, sillä liki jokainen kone rakennetaan asiakkaan tarpeiden mukaan.
Normetin konevalikoimaan kuuluvat oikeastaan kaikki muut kaivoksissa käytettävät ajoneuvot paitsi kallioporauskalusto. Niitä ovat räjähteiden panostusajoneuvot, kiviaineksen irrotus- eli rusnausajoneuvot, betonin kuljetus- ja ruiskutusajoneuvot, nostimet ja henkilöiden kuljetusajoneuvot.
"Kone voi olla joskus kuudessa vuodessa loppu.”
Kahta samanlaista kaivosta ei ole, ja lainsäädäntökin vaihtelee maittain muun muassa päästövaatimusten suhteen.
"Esimerkiksi dieselmoottorit tulevat kolmelta eri valmistajalta: Volvolta, Cumminsilta ja Deutzilta."
Kaivos pyörii usein kolmessa vuorossa tauotta, joten koneiden mittareihin kertyy nopeasti tunteja. Kosteissa ja erityisesti happamien kivilajien keskellä toimivien koneiden ruostuminen on usein nopeaa.
"Kone voi olla joskus kuudessa vuodessa loppu, mutta tiedossa on 1990-luvulla tehtyjä Normetin koneita, joilla yhä ajetaan," Kauhanen kertoo.