Varsinkaan vanhemman konekannan yhteisomistajuudesta ei aina ole tietoa edes vainajan läheisillä. Kuvituskuva. Kuva: Terhi Pape-Mustonen
Leski myi naapurin aurat – tällaisia ovat perittyjen koneiden aiheuttamat sudenkuopat
Kuolinpesän maatalouskoneet voi hoitaa hallitusti, kun järjestys on oikea: sopimustyöt, arvon määritys ja verotus. Pro Agrian asiantuntija kertoo, missä virheet todennäköisimmin sattuvat.Tilaajalle
Kuva: Timo FilpusMaatalouskoneiden merkitseminen perukirjaan, sopimusten käsittely ja verotus aiheuttavat sekaannuksia tilallisten kuolinpesissä. Toimintansa päättäneillä tiloilla ja mökeillä koneita kohdellaan kuin muutakin irtainta omaisuutta, mutta aktiivisten maatilojen laitteet vaativat tarkempaa otetta.
”Koneiden omistuksen siirto osakkaille voi toisinaan olla monimutkaista, etenkin jos ei ole selvää, kuka tilan toimintaa jatkaa”, kertoo Pro Agrian omistusjärjestelyiden asiantuntija Leena Eskelinen.
Hankalia tilanteita voi syntyä muun muassa kaluston erilaisista rahoitus- ja leasing-sopimuksista. Sopimuksen mukaiset kulut juoksevat, vaikka osakkaat eivät jatkaisi vainajan harjoittamaa liiketoimintaa. Ehtoihin voi kuulua merkittävä sopimussakko, jos kuolinpesä purkaa vainajan tekemän leasing-sopimuksen ennenaikaisesti.
”Erään pesän vaihtoehtoina oli koneen leasing-sopimuksen purkaminen suuren sakon uhalla tai uuden vuokraajan etsiminen vainajan tilalle. Useampi kuukausi maksettiin leasing-maksuja seisovasta koneesta, kun pesä etsi koneelle uutta vuokraajaa”, Eskelinen kertoo.
Myös rahoitussopimuksen siirto edellyttää rahoittajan ehtojen täyttymistä ja esimerkiksi uuden omistajan luottokelpoisuutta. Leasing-sopimusta tehtäessä tai rahoitusta haettaessa kannattaisikin miettiä myös jälkeläisten tilannetta.
”Perusteltua konehankintaa ei tietenkään kannata jättää tekemättä sen takia, että saattaa jonain päivänä kuolla. Mutta voi miettiä sitä, kannattaisiko sopimus tehdä myös esimerkiksi tilan jatkajan nimiin”, Eskelinen muistuttaa.
Myös tilojen yhteisesti hankkimat koneet tahtovat joskus unohtua perunkirjoituksesta.
”Sopimus yhteisomistajuudesta tulisi laatia kirjallisena ja selkeänä, vaikka kone sekä mahdollinen rahoitus merkittäisiin vain yhden omistajan nimiin. Omistajuus katsotaan myöhemmin nimiperiaatteen mukaan, ellei muuta tietoa ole.”
”Voi miettiä sitä, kannattaisiko sopimus tehdä myös esimerkiksi tilan jatkajan nimiin.”
Varsinkaan vanhemman konekannan yhteisomistajuudesta ei aina ole tietoa vainajan läheisilläkään.
”Eräs leski ehti myydä kuolinpesän maatalouskoneet ennen kuin naapurin isäntä tuli kyntöjen edellä kysymään yhdessä omistettujen aurojen perään. Tilanteesta selvittiin, mutta kyllä nämä kannattaisi olla kirjoissa ja kansissa.”
Jos kone säilyy seuraavalla polvella tuotantokäytössä, perukirjaan merkittävä arvo voi olla varsin kohtuullinen. Kuva: Terhi Pape-MustonenNuoremmat viljelijät ovat Eskelisen mukaan havahtuneet yhteiskoneista sopimiseen ehkä vähän vanhempia ikäpolvia paremmin. Yhteisiä koneita hankittaessa sovitaan muutenkin käyttöajoista ja huoltovelvoitteista, joten samalla tulee merkittyä kunkin omistusosuus.
Lähes jokaisen tilan kalustoon kuuluu myös käytöstä poistunutta, rekisteröimätöntä kalustoa, joka merkitään perukirjaan käyvän arvon periaatteella. Käypä arvo on maltillinen, todennäköinen koneen myyntihinta.
”Myös tavarantarkastajan arviota tai koneliikkeen ostotarjousta voi käyttää perukirjaan merkitsemisen perusteena. Jos pesässä on alaikäinen osakas, ulkopuolinen arvio pyydetään käytännössä aina.”
Sen sijaan seuraavan polven jatkuvassa tuotantokäytössä olevan konekannan perukirjaan merkittävä arvo voi olla varsin kohtuullinen, kun se voidaan johtaa koneiden poistamattomasta menojäännöksestä.
Myös koneista luopumisen veroseuraamukset ovat joillekin osakkaille epäselviä – etenkin, jos oma kokemus maatilan pyörittämisestä puuttuu. Asiantuntemattomuus voi kostautua turhan korkeina veroseuraamuksina.
"Joskus näkee sitä, että maatalouskoneen arvo merkitään perukirjaan aivan liian korkeana, jotta pesä välttyisi myydessä luovutusvoittoverolta. Tämä on turhaa, sillä maatalouden tulolähteeseen kuuluvan irtaimen omaisuuden myyntihinta verotetaan maatalouden tulona. Veronalaisen tulon määrään vaikuttaa koneen poistamaton menojäännös."
Perukirjaan voi päätyä turhan korkeita arvoja myös joko virhearviosta tai tunnesyistä. Jos tunnearvo on nostanut perukirjaan merkityn hinnan yli markkinatason, myyntihetkellä havaittu alempi arvo voidaan viedä verotukseen perintöverotuksen oikaisulla määräajassa.
”Joskus näkee sitä, että maatalouskoneen arvo merkitään perukirjaan aivan liian korkeana, jotta pesä välttyisi myydessä luovutusvoittoverolta. Tämä on turhaa.”
Myös mahdollinen arvonlisäverovelvollisuus seuraa vainajalta kuolinpesälle. Eskelisen mukaan joillekin kuolinpesien osakkaille tulee yllätyksenä, että tällaisessa tilanteessa maatalouskoneen myyntihinnasta voi joutua tilittämään arvonlisäveron.
”Sen sijaan perukirjaan ei merkitä arvonlisäveron osuutta; käypä arvo määritetään arvonlisäverottomien vertailuhintojen perusteella.”
Tarkempia ohjeita kuolinpesän verotuksesta saa verohallinnolta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
