

Nano-tuulilasinpesunesteet lupaavat paljon. Pakkauksissa puhutaan vettä hylkivästä pinnasta, paremmasta näkyvyydestä ja siitä, että sadevesi poistuisi tuulilasista lähes itsestään.
Ajatus kuulostaa houkuttelevalta Suomessa, jossa tuulilasinpyyhkimille on käyttöä suuren osan vuodesta.
Kokeilin viime syksynä nano-pesunestettä vaihtelevissa keleissä. Lopputulos oli kiinnostava, mutta ei aivan yksiselitteinen.
Ensimmäinen havainto oli, että aine todella toimii ainakin jossain määrin. Maantieajossa sadevesi helmeilee helposti ja alkaa vieriä pois tuulilasilta ajoviiman vaikutuksesta selvästi aiempaa helpommin.
Mitä suurempi nopeus, sitä selvemmin vaikutuksen huomasi. Myöskään hyönteiset, siitepöly ja maantien rapa eivät tuntuneet tarttuvan yhtä tiukasti kiinni.
Samalla vastaan tuli kuitenkin ilmiö, jota pakkauksissa ei juuri mainosteta.
Kyse ei varsinaisesti ollut siitä, että pesuneste olisi huonoa. Ongelma näyttää liittyvän tuulilasin pintaan muodostuvaan vettä hylkivään kerrokseen. Pyyhkijän jäljiltä tuulilasille jäävä vesi ei nimittäin normaaliin tapaan pysy yhtenäisenä kalvona, vaan muodostaa pienenpieniä pisaroita.
Tämä näkyy harmaana huntuna heti pyyhkäisyn jälkeen. Huntu katoaa hetken kuluttua, kun pienet pisarat yhdistyvät isommiksi. Aikaa tähän kuluu kuitenkin noin sekunti.

Tilanne oli pahin silloin, kun sadetta tuli kohtalaisesti ja pyyhkijät olivat jaksottaisella asetuksella. Pyyhkijän vedon jälkeen näkymä ei ehdi kunnolla kirkastua ennen kuin seuraava pyyhkäisy tekee saman harson uudelleen.
Erityisesti pimeällä ja vastaantulevien autojen valoissa ilmiö alkoi häiritä nopeasti.
Kuluneet pyyhkijänsulat jättävät lasin pinnalle enemmän vettä ja pahentavat ilmiötä selvästi.
Jos sulassa on kovettunut tai vaurioitunut kohta, lasiin jää jokaisella pyyhkäisyllä märkä raita samaan kohtaan. Nanoaine ei poista tätä ongelmaa. Moni saattaakin syyttää pesunestettä, vaikka todellinen ongelma olisi loppuun kulunut sulka.
Sulkien puhdistus kannattaakin tehdä ensimmäisenä, jos huntuongelmaa ilmenee. Sulkiin kertyy ajan mittaan rasvaa, tiesuolaa ja muuta likaa, jotka heikentävät sulkien toimintaa.
Puhdistus onnistuu helposti esimerkiksi laimentamattomalla lasinpesunesteellä ja liinalla. Samalla kannattaa tarkistaa myös sulkien yleinen kunto.

Kesäkäyttöön tarkoitetut nesteet irrottavat tehokkaasti hyönteisten jäämiä, siitepölyä, lintujen jätöksiä ja puiden mahlaa. Talvinesteissä painotus taas on pakkaskestävyydessä ja tiesuolan poistamisessa.
Pakkaskeston kanssa kannattaa olla tarkkana myös siksi, ettei kanisterin kyljessä oleva lukema aina kerro koko totuutta.
Jos säiliössä on valmiiksi vanhaa nestettä, lopullinen seos voi jäätyä huomattavasti aiemmin kuin uusi neste yksinään. Siksi siirtyminen talvipesuaineen käyttöön kannattaa aloittaa riittävän ajoissa.
Nanoaineet ovat tavallisia pesunesteitä kalliimpia. Vertailukohdasta riippuen nanoaineesta voi joutua maksamaan helposti kaksi- tai kolminkertaisen hinnan tavalliseen pesunesteeseen verrattuna.
Silti täytyy myöntää, että nanoaineilla on paikkansa. Kokeilussa havaitut ongelmat tuntuivat liittyvän ennen kaikkea kuluneeseen tuulilasiin tai sulkiin. Siksi on mahdollista, että uudemmalla tuulilasilla ja hyväkuntoisilla sulilla lopputulos olisi erilainen.
Täydellistä yhden kanisterin ratkaisua nanoaine ei kuitenkaan tarjoa.

Jos nanoaineiden toimintaa haluaa kokeilla ilman uuden pesunesteen ostamista, saman ilmiön saa aikaan vahaamalla tuulilasin aivan tavallisella autovahalla. Vaikutuksen huomaa nopeasti ensimmäisessä sateessa.
Jokainen tuulilasi on kulunut hieman eri tavalla, eikä lopputulosta voi kokeilematta ennustaa tarkasti.