Romuautoasetus vaatii edelleen vääntöä – harrasteautoille tulee ehkä oma tarkastus

EU-parlamentti on hyväksynyt ajoneuvojen kierrätystä koskevan asetuksen. Se pyrkii tehostamaan autojen kierrätystä niin, että se ei estä vanhoihin autoihin kohdistuvaa harrastustoimintaa.

EU:n komission romuautoasetukseksi kutsutun säännöstön alkuperäinen versio olisi käytännössä lopettanut vanhoihin autoihin kohdistuvan harrastustoiminnan. Parlamentin käsittelyn jälkeen esitys lieveni harraste- ja museoajoneuvojen osalta.

Erilaiset kokoontumiset ovat oleellinen osa autoharrastustoimintaa. Kuva: Jarmo Palokallio

Autoharrastajille EU:n parlamentin hyväksymä asetus on lähtötilanteeseen nähden helpotus. Se rajaa historialliset ja harrasteajoneuvot kierrätysasetuksen ulkopuolelle.

”Asetuksen ulkopuolelle rajattiin museoajoneuvot sekä tietyin edellytyksin ajoneuvot, joilla on erityinen kulttuurinen merkitys. Sen osalta asetus jättää jäsenvaltioille harkintavaltaa”, vahvistaa erityisasiantuntija Eini Lemmelä ympäristöministeriöstä.

Edessä on säilytettävien harrasteajoneuvojen ja kierrätykseen ohjattavien romujen välisen määritelmän laatiminen. Siihen on kaksi vuotta aikaa, eikä se tule olemaan aivan helppoa.

”Olemme luottavaisia siitä, että autoharrastustoiminta saa jatkua. Edessä on silti kansallinen rajanveto kierrätettävistä ja säästettävistä ajoneuvoista”, toteaa puheenjohtaja Leila Suutarinen Suomen ajoneuvohistoriallisesta keskusliitosta (SAHK).

Kierrätysasetuksen kansallinen soveltaminen edellyttänee ajoneuvolain muutosta ja harrasteajoneuvojen määrittelemistä. Se saattaa vaatia myös niiden tarkastamista ja niiden viemistä omaan rekisteriin, jota Traficom ylläpitäisiä.

”Saksassa yli 20 vuotiaan ajoneuvon omistaja voi ilmoittaa ajoneuvonsa harrasteajoneuvoksi. Suomessa se ei onnistu yhtä yksinkertaisesti, koska meillä tuon ikäisiä ajoneuvoja on suuri osa autokannasta”, toteaa asiantuntija Janne Ollenberg SAHK:sta.

Suomessa erillinen tarkastus vaaditaan jo nyt museoautoilta. Se on varsin tarkka.

Museoautoja tarkastavan Marko Matilaisen mukaan moni pettyy, kun oma auto ei läpäise tarkastusta. Kuva: Kari Lindholm

Ollenbergin mukaan Traficom on alustavasti ilmoittanut halukkuutensa edetä asiassa yhteistyöstä autoharrastajien järjestöjen kanssa.

”Autoharrastajiakin on erilaisia. Heidän lisäkseen rajanveto kiinnostaa ainakin romuttajia ja erilaisia tarkastuspalveluiden tarjoajia, joilla on omat intressinsä”, Ollenberg arvelee.

EU haluaa tehostaa autojen kierrätystä virallisen järjestelmän kautta. Kuva: Markku Vuorikari

Suomen Autokierrätys on alan suurin toimija. Se on ymmärrettävästi jo ilmaissut kiinnostuksensa romuajoneuvojen ja käytettyjen ajoneuvojen väliseen rajanvetoon.

"Määrittely ei liene helppoa, mutta ei kai mahdotontakaan. Mielenkiinnolla odotetaan, minkälaisia ratkaisuja ja menettelyitä syntyy", pohtii toimitusjohtaja Juha Kenraali.

Varsinaisesti asetus tehostaa romuautojen kierrätystä. Sen mukaan tuottajien, maahantuojien, jälleenmyyjien ja pakkaajien on järjestettävä tuotteiden jätehuolto, kun ne poistetaan käytöstä.

"Siirtymäajan jälkeen tuottajavastuu koskee henkilö- ja pakettiautojen lisäksi myös raskasta kalustoa ja moottoripyöriä”, toteaa Kenraali.

Suomessa autojen kierrätys toimii jo nyt varsin hyvin. Sitä säätelee romuajoneuvodirektiivi sekä valtioneuvoston romuajoneuvoasetus ja jätelaki.

Kenraalin mukaan uusi asetus vastaa voimaan tullessaan pitkälti Suomessa jo ennestään olleita käytäntöjä.

EU:ssa parlamentin käsittelemä asetus vaatii vielä EU:n neuvoston hyväksynnän.