Raskaana olevan ruokavalio voi tuntua kieltolistalta – suosituksiin on kuitenkin syynsä

Onkohan kala varmasti läpikypsää? Onhan pakastemaissia keitetty vähintään kaksi minuuttia? Uskallanko ottaa vielä kahvia?

Tällaisia kysymyksiä voi pyöriä raskaana olevan päässä kesän pitopöydän ääressä. Raskaana olevien ruokarajoitteet saattavat tuntua kieltolistalta, mutta ne perustuvat suureen määrään vuosikymmenten aikana kertynyttä tutkimustietoa, kertoo Turun yliopiston ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen erikoistutkija Ella Koivuniemi.

”Suomalaiset ruokasuositukset perustuvat Pohjoismaissa, mutta myös muualla maailmassa tehtyyn tutkimustyöhön.”

Raskaana olevien ruokasuositusten tarkoituksena on suojella uutta elämää, Koivuniemi lisää.

”Suositusten tarkoituksena on kertoa, millaisia valintoja kannattaa suosia ja toisaalta, mitä kannattaisi välttää, koska vaikutukset voivat olla terveydelle haitallisia tai niitä ei tunneta.”

Raskaana olevien ravitsemussuositukset ovat sellaiset, että niitä voivat halutessaan noudattaa muutkin perheenjäsenet, jos se tekee kodin ruokahuollosta helpompaa.

”Kaikille on suositeltavaa syödä monipuolisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja, täysjyvää, palkokasveja, pehmeitä rasvoja ja vähärasvaisia proteiininlähteitä, kuten kalaa”, Koivuniemi muistuttaa.

Jos ennen vanhaan kehotettiin syömään kahden edestä, nykyään kehotetaan keskittymään ruuan määrän sijaan laatuun.

Toki raskaana olevien ruokasuosituksissa on tiettyjä erityispiirteitä. Esimerkiksi isoihin petokaloihin, kuten haukeen, voi rikastua ravintoketjussa elohopeaa, ja pellavansiemenissä voi olla korkeita raskasmetallipitoisuuksia, minkä vuoksi näitä molempia kannattaa raskaana ollessaan välttää.

Raakaa lihaa ja kalaa puolestaan kehotetaan raskauden aikana välttämään listeriariskin vuoksi ja maksaruokia korkean A-vitamiinipitoisuuden vuoksi. Lakritsi ja salmiakki kannattaa puolestaan jättää kaupan hyllyyn niiden sisältämän glykyrritsiinin vuoksi.

Historian hämäriin on puolestaan jäänyt esimerkiksi suositus nauttia inkivääriä raskauspahoinvointiin, sillä nykyään tuoretta inkivääriä kehotetaan päinvastoin välttämään raskausaikana.

Joitain ruoka-aineita suositellaan Koivuniemen mukaan välttämään varovaisuusperiaatteen vuoksi. Esimerkiksi erilaisten yrttiteiden ja -haudukkeiden vaikutuksia sikiölle ei tunneta, minkä vuoksi teekuppiin kannattaa valita vain teepensaan lehdistä valmistettua juomaa.

Koivuniemi muotoilee, että monipuolisesti syöminen vähentää riskiä siihen, että tulisi vahingossa syöneeksi jotain suositusten vastaista ainakaan isoja määriä.

”Jos kerran vahingossa valitsee jäätelökioskilla lakujäätelöä, rauha maassa.”

Raskaana olevien ruokasuositukset ovat sellaiset, että niitä voi noudattaa muukin perhe, jos se helpottaa kotitalouden ruokahuoltoa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Ravintosuosituksiin kuuluvat varsinaisten ruokasuositusten lisäksi ravintolisiin liittyvät suositukset. Suomessa koko väestölle suositellaan D-vitamiinilisää, ja tämä koskee myös raskaana olevia.

Jo raskautta yritettäessä ja raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana suositellaan foolihappolisää, sillä suomalaisten ruokavalio sisältää keskimäärin vähäisenlaisesti folaattia.

Koivuniemi kertoo, että ravintolisiin liittyvät suositukset ovat raskaana olevilla varsin hyvin tiedossa, ja ongelmana on enemmänkin se, ettei niitä käytetä suositeltavin annoksin. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että jotkut raskaana olevat käyttävät jopa yhdeksää eri ravintolisää.

Ravintolisät sisältävät usein kahta tai useampaa vitamiinia ja hivenainetta, joten lukuisten tuotteiden yhtäaikaisella käytöllä saattaa tulla napsineeksi melkoiset määrät jotain yksittäistä ravintoainetta.

Koivuniemi muistuttaa, että ruokavalio on aina yksilöllinen, mutta ruokasuositukset tehdään väestötasolle. Yksilötasolla terveellinen ruokavalio voi olla monennäköinen, vaikkei se täysin noudattaisi suosituksia.

”Eivät ravitsemussuositukset ole lakikirja, vaan ne on tarkoitettu enemmänkin inspiraation lähteeksi.”