• Tiesitkö? Ensimmäinen herätyskello soi aina vain neljältä aamulla

    Ennen tarkkaa ajan mittaamista valtaosa ihmisistä heräili auringon mukaan, eläinten ääniin tai vaikkapa palkatun oveenkoputtajan ääneen.
    Ensimmäinen herätyskello pystyi soimaan vain kehittäjänsä suosikkiaikaan, eli neljältä aamulla. Kuvituskuva.
    Ensimmäinen herätyskello pystyi soimaan vain kehittäjänsä suosikkiaikaan, eli neljältä aamulla. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen
    Koti|Historia ja perinne
    16.5.202615:00
    Tuovi Mäkipere

    Kesälomat ovat monella pian edessä, mutta vielä pitäisi herätä täsmälliseen aikaan kouluun ja töihin. Nykyään oikeaan aikaan herääminen on sentään helppoa, sillä monen taskussa on jo vuosikymmenten ajan kulkenut herätyskello puhelimen muodossa. Perinteisille herätyskelloillekin on edelleen kysyntää.

    Ei kuitenkaan tarvitse mennä kuin parisataa vuotta taaksepäin, kun tarkkaan aikaan herääminen oli erittäin hankalaa. Toisaalta perinteisissä maatalousyhteiskunnissa tavallinen tallaaja ei tarvinnut minuutintarkkaa aikaa välttämättä koskaan elämässään.

    Muinaisessa Egyptissä ja antiikin Kreikassa ajan mittaamiseen kehitettiin erilaisia aurinkokelloja, joiden toiminta perustuu maapallon pyörimiseen ja sitä kautta varjojen liikkeeseen. Hiekan ja veden liikkeeseen perustuvia tiimalaseja ja vesikelloja osattiin valmistaa jo yli 3 000 vuotta sitten.

    Valtaosa ihmisistä kuitenkin heräili auringonsäteisiin, eläinten ääniin tai kirkonkelloihin. Vielä 1970-luvulla Britanniassa kuljeskeli aamuisin oveenkoputtajia, joiden tehtävä oli todellakin herättää talonväki koputtamalla kepillä oveen sovittuna aikana.

    Ensimmäisen varsinaisen herätyskellon kehittämisen yhteydessä mainitaan yleensä yhdysvaltalainen kelloseppä Levi Hutchins. Hän kehitti vuonna 1787 herätyskellon, joka tosin pystyi soimaan vain yhdellä tietyllä kellonlyömällä, eli neljältä aamulla, sillä kelloseppä piti kyseiseen aikaan heräämisestä.

    Hutchins ei koskaan patentoinut kukonlaulun aikaan soivaa keksintöään, ja vasta vuonna 1874 ranskalainen keksijä Antoine Redier haki patenttia mekaaniselle herätyskellolle, joka pystyi soimaan eri aikoihin.

    Aika näyttää, onko lähivuosina luvassa pienimuotoinen herätyskellojen renessanssi. Yhä useampi kaipaa taukoa jatkuvasta ruutujen tuijottelusta, eikä puhelin sängyn vieressä ole omiaan parantamaan unen laatua.

    Lähteet: CNN 25.7.2022, Live Science 3.11.2018
    Lisää aiheesta
    • Juha Keskimaunu on vastannut Vermon raviradasta vuoden 2009 joulukuusta lähtien.

      Ravit | Ratamestarin herätyskello soi jopa puolen tunnin välein läpi yön, kun ravit ovat tulossa – ”Verenpainelääkitys on lähes jokaisella”

      Tilaajalle
    • Päiväunet sotkevat unirytmin herkästi. Jos on pakko saada pienet voimanokoset, ne kannattaa ottaa ennen klo 16:ta ja ajastaa kellon herättämään 20 minuutin kuluttua.

      Hyvinvointi | Iltavirkun sisäinen kello jätättää – näin säädät unirytmin kuntoon ja vältyt terveyshaitoilta

    • Moni asia jää hoitamatta ilman puhelinsovellusta.

      Tekniikka | Puhelin täyttyy eri sovelluksista, joista monella on vain yksi tehtävä

    • Herätyskello kannattaa heittää romukoppaan siksi aikaa, kun omaa unentarvetta selvittää.

      Hyvinvointi | Tiedätkö, miten paljon unta tarvitset? THL:n tutkimusprofessori neuvoo helpon keinon oman unentarpeen selvittämiseksi

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    herätyskello
    ajan mittaus
    Levi Hutchins
    Antoine Redier
    unirutiinit
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää