Tapio Tervo uskoo, että yhä useammat tahtovat tuoda ruokaa mukanaan päästäkseen mökille nopeasti. Kuva: Jarmo Hankivaara
Yhä useampi rahtaa ruuat ja tavarat mökille matkojen päästä – sinne autoillaan, vaikka polttoaine kallistuisi 60 senttiä
Mökkiläinen käyttää nykyään vuodessa rahaa remontteihin noin 1 000 euroa vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Myös palveluiden ja tavaroiden ostaminen on vähentynyt.Tilaajalle
Mökkiläisen hiilijalanjäljessä mökkimatka on suurin yksittäinen saastuttaja, ja lämmitys tulee vasta sen jälkeen. Kuva: Jarmo HankivaaraMökkiläiset miettivät nyt aiempaa tarkemmin, mihin he rahansa laittavat, selviää saaristoasian neuvottelukunnan teettämästä tuoreesta tutkimuksesta, mökkibarometrista.
Rakentamiseen ja kunnostamiseen mökkiläiset käyttävät nyt vuodessa keskimäärin 2 500 euroa, mikä on peräti 1 000 euroa vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Palveluita ja muita tavaroita kuin elintarvikkeita mökkiläiset ostavat vuodessa 580 eurolla, ja siinäkin laskua on tullut neljässä vuodessa 80 euroa.
Päivittäistavaraostoksiin kuluu hitusen enemmän rahaa kuin ennen, 33 euroa vuorokaudessa. Kauempaa tulevat mökkiläiset tuovat kuitenkin aiempaa useammin ruokaa ja muita tavaroita mukanaan. 43 prosenttia kertoo kuitenkin asioivansa päivittäin myös mökkipaikkakunnan lähikaupoissa.
”Usein ainakin ensimmäisen vuorokauden ruoka tuodaan mukana. Kun ajetaan pitkä ja ruuhkainen matka, ylimääräisiä pysähdyksiä ei enää tahdota”, pohtii Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo.
Hän lisää, että toinen syy on varmasti mökin lähellä sijaitsevien kauppojen vaatimattomiksi koetutut valikoimat ja kalleus.
Remontti-innon hiipumisen taustalla Tervo näkee talouden sakkaamiseen. Rahat voivat olla oikeasti vähissä tai sitten yleinen varovaisuus ja säästäväisyys ovat tarttuneet myös mökkiläisiin.
Hän lisää, että vuonna 2017 voimaan astuneen jätevesiasetuksen suuret, pakolliset investoinnit oli tehtävä parin vuoden sisällä ja verottivat monen säästökassaa. Tämä ehkä näkyy yhä.
Mökkibarometri tehdään neljän vuoden välein, ja se antaa hyvän kuvan, mitä Suomen noin 500 000 mökillä tapahtuu.
Edellinen tutkimus julkaistiin 2021 koronaepidemian keskellä. Silloin mökeillä vietettiin keskimäärin 104 vuorokautta vuodessa, kun nyt mökkeilemme enää 85 vuorokautta.
Mökkeily ei ole hiipunut, vaan olemme palanneet normaaliin ja noin vuoden 2016 tasolle.
”Korona-aikana ihmisiä kehotettiin menemään mökeille ja pysymään siellä”, Tervo summaa.
Suomessa on noin 500 000 mökkiä ja 100 000 vapaa-ajanasuntona käytettävää kakkoskotia. Kuva: Jarmo HankivaaraEtätyöt mökillä ovat toki jatkuneet, mikä selittää nopean nettiyhteyden kasvavaa suosiota. Kiinteä laajakaista onkin neljässä vuodessa yleistynyt mökkikannassamme 8 prosentista 12:een.
Myös lämpöpumput ovat lisääntyneet erittäin voimakkaasti 28 prosentista 34:ään. Valtaosa niistä on ilmalämpöpumppuja.
Puolet muualla asuvista maksaisi veroa mökkikuntaan, jos veroaste ei nousisi.
Tutkimuksen mukaan mökeille mennään, maksoi mitä maksoi. 76 prosenttia vastaajista kertoi, etteivät he merkittävästi vähentäisi mökkeilyä, vaikka polttoaineen hinta nousisi kolmanneksi eli noin 60 senttiä litralta.
Mökeillä useimmat tahtovat olla omassa rauhassa, sillä 61 prosenttia ei koskaan osallistu mökkikunnan tapahtumiin ja vielä harvempi on kiinnostunut paikallisyhteisön toiminnassa.
Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja ei näe tilannetta yhtä synkäksi.
”Teimme oman tutkimuksemme asiasta. Sen mukaan 56 prosenttia muualla kirjoilla olevista olisi halukas maksamaan veroa myös mökkikuntaan, jos heidän veroasteensa pysyisi samana. Paikallishallintoon olisi halukas osallistumaan 14 prosenttia, jos se olisi mahdollista”, Tervo sanoo.
Kuva: Jarmo HankivaaraMökkibarometrin toteutti taloustutkimus. Kysely lähetettiin 5 000 mökkiläiselle, ja kyselyyn vastasi noin 20 prosenttia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
