

Unelma kuikuilee tallin pihassa ravihevosten ja mäyräkoirien seassa. Selkäharjas nousee pystyyn, kun vieraat nousevat autosta ja lähestyvät kädet ojossa lässyttäen.
”Sitä jännittää”, omistaja, ravihevosia Kirkkonummella valmentava Kaisa Toivonen kertoo.
Unelman posket pullottavat kuin hamsterilla, mihin syynä on listerioosi. Epäonninen vuohi on saanut bakteerin jostain syömästään, mutta onneksi antibiootit tepsivät, eikä tartunta johtanut halvaantumiseen.
Posket jäivät pullolleen, mutta muutoin Unelma voi hyvin. Ruokahalua sillä ja aisaparillaan Orvokilla kyllä riittää, sillä kaksikko käy ryöväämässä hevosten ruokia. Myös pihakukat katoavat parempiin suihin samettikukkia ja hortensioita lukuun ottamatta.
Toivosen mukaan vuohien linjojen vahtiminen on liki mahdotonta.
Kaksikko ei karkaile kovin kauas, kiipeile tai tee tuhojaan yhtä innokkaasti kuin suomenvuohet.
”Ehkä ne ovat niin lihavia, etteivät jaksa kiivetä”, Toivonen naurahtaa.
Joskus sarvipäät ovat änkeytyneet ajoneuvojen ja koneiden alle ja sarvillaan irrottaneet johtoja pohjasta. Kerran toinen vuohi piiloutui hevosautoon ja salamatkusti raveihin Vermoon.
Perillä ei auttanut kuin etsiä vuohelle koiranremmi. Siellä eläin sitten kulki muina vuohina raviväen keskuudessa herättäen ihmetystä.
Rotuna kameruninvuohi valikoitui sattumalta. Niitä sattui olemaan myynnissä kuutisen vuotta sitten, kun Toivonen keksi haluta vuohia tallipihan piristykseksi.
Hän tiesi etukäteen, että vuohet ovat viisaita, mutta silti eläinten oppimis- ja ongelmanratkaisukyky pääsivät yllättämään, niin hyvässä kuin pahassakin. Jos ne jotakin haluavat, keinot kyllä keksitään.
Kaksikko tietää, keneltä tulijalta kannattaa käydä kerjäämässä makupaloja. Välillä ne piipahtavat haahuilemassa isäntäväen kodissakin.
Haaveena on ollut saada Orvokille kilejä, mutta sulhasta ei tahdo löytyä koko maasta. Pukin tuomista ulkomailta selvitettiin myös, mutta se osoittautui liki mahdottomaksi eläintautiriskiin liittyvän byrokratian takia.
Kameruninvuohien jalostaminen lipsuu sisäsiittoiseksi, jos maahan ei saada uutta verta.
Lopulta Orvokki lähti kosioreissulle Haminaan afrikankääpiövuohen tykö, mutta harmillisesti treffit eivät tuottaneet tulosta. Se selvisi, kun vuohi kiima-ajan koittaessa jälleen kerran alkoi huutamaan ja tuijottelemaan metsänreunaan.
Nyt Orvokki on jo kuusivuotias, joten astutusta ei enää yritetä.
”Harmi. Kilit ovat niin söpöjä. Ne olisivat myös menneet kuin kuumille kiville”, Toivonen pohtii.
Facebookin vuohipalstaa seuraamalla on käynyt selväksi, että eläimiä otetaan hyvin heikoilla tiedoilla ja taidoilla.
”Siellä kysellään usein, pitäisikö vuohi viedä lääkäriin”, Toivonen pyörittelee päätään.
Hän painottaa, että vuohista haaveilevien täytyy perehtyä märehtijöiden tarpeisiin ja sairauksiin, selvittää lähin asiantunteva eläinlääkäri sekä hoidattaa sorkkia säännöllisesti.
Kun tiedot ja taidot ovat ajan tasalla, vuohista saa mitä mainioimpia ystäviä.